Korn @ The Circus 11.5.2014
Viikon parhaan päivän tittelin saa tällä kertaa sunnuntai, jota juhlittiin äitienpäivän lisäksi myös nu-metallin legendaarisimman päällikön, Kornin, merkeissä. Koko elinikäni kasassa ollut yhtye vieraili Suomessa viimeksi kolmisen vuotta sitten, ja loppuunhan se The Circus sitten tällä kertaa toki myytiinkin. Alkulämmöt yleisölle sykki viime kesänä Rock The Beachissakin nähty progeräppiorkesteri Hacktivist.
Ääriään myöten täyteen pumpattu areena kuumotteli jännittyneenä iltayhdeksää. Kun aika viimein koitti, ”Falling Away From Me”:n ensisävelten kasvaessa hiljalleen suuremmiksi, paljastettiin myös visuaalisesti erittäin näyttävä lavajärjestelmä. Korkealle nostettua, varsin kattavaa rumpusettiä ympäröivät teemaan sopivaa, melkoisen orienttia tyyliä korostavat mikrofonitelineet, ja kiehtovan kokonaisuuden kruunasi tietysti kaikille varmasti tutuksi tulleen bändin vaihtoehtoinen ja edukseen erottuva ulkoasu.
Lavalle asetellulla itämaisella matollaan käärmeen lailla luikerrellut Jonathan Davis onnistui erinomaisen uniikilla äänellään lumoamaan yleisön ensiminuuteista lähtien tunnelmaan, jollaista kenenkään toisen on turha edes kuvitella lähtevänsä hakemaan. Eläimelliset mäiskyttelyt esimerkiksi ”Freak On A Leashin” saatossa tuovat liveen lisän, jolla ei yksikään kuulija kylmäksi jää. Rumpupönttöjään löylyttävä Raymond Luzier taas todisti horjumattoman kokemuksen siivittämät skillinsä näyttämällä, miten soittamisesta tehdään kuuloaisteja rakkaudella hyväilevän paasauksen lisäksi myös todellista silmänruokaa. Hieman ennen Luzierin rumpusooloa kiskoi Davis ”Shoots and Laddersin” mukana lavalle vanhan kunnon säkkipillinsä, ja kylläpä miehellä selvästi ainakin keuhkot ovat kunnossa. Onkohan muuten olemassa soitinta, jota tämä monitaituri ei ole onnistunut tähän mennessä jostain syystä käsittelemään?
Mainos päättyy
Ahkerasti audienssiaan huomioineet jäsenet antoivat parastaan, ja yltyivät tasaisesti kehumaan jengiä maasta sinne kuuhun saakka. Äänentoistokin toimi tällä kertaa äärimmäisen hienosti katsottuna keikkapaikan kokoon, ja Reginald ”Fieldy” Arvizun viisikielinen bassosläppäys erottui kitaroiden ohella juuri toivotulla tavalla.
Jumalaisen monipuolisen settilistan jokainen pala sai yleisössä vuorollaan aikaan vuolaita onnenkarjaisuja, eikä illan aikana jäänyt varsinaisesti yksikään toive toteutumatta. Omat suosikkini tältä puolitoistatuntiselta olivat erityisesti uudempaa tuotantoa edustava ”Spike In My Veins”, sekä ”Coming Undone” ja heti alkupuolella kuultu ”Love & Meth”. Vaikka klubikeikkoja henkeen ja vereen kannatankin, olisi yhtye varmasti saanut suuren maailman elkein laajemmankin areenan täytettyä.
Ikä ei tätä viisikkoa paina, päin vastoin; jäätävän murtumatonta uskottavuutta huokuvan miehistön lavatoimintaa katsellessa ei voi kuin nostaa kädet ilmaan ja todeta jengin saavuttaneen sen, mistä moni muu saa tyytyä kiikkutuolissaan haaveilemaan. Ei muuta kuin seuraavaan kertaan, ja kiitos vielä maailmalle siitä päivästä, jona bändi päätti hynttyynsä yhteen lyödä.
Mainos päättyy
Settilista:
1. Falling Away from Me
2. Twist
3. Got the Life
4. Love & Meth
5. Narsissistic Cannibal
6. Dead Bodies Everywhere
7. Spike In My Veins
8. Get Up!
9. Did My Time
10. Shoots and Ladders / Somebody Someone
11. Coming Undone
12. Here to Stay
13. Ray Luzier Drum Solo
14. Never Never
15. Freak on a Leash
Encore:
16. Clown
17. Good God
18. Blind
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Vilma Ala-Koukkari
Valokuvat: Teemu Siikarla
Yleisökuva: Vilma Ala-Koukkari