Kornin Jonathan Davis muistelee metamfetamiiniaikojaan: ”Olin aina tarpeeksi fiksu tietämään, milloin lopettaa”

Kirjoittanut Samuel Järvinen - 21.9.2020

Metallibändin ei tarvitse nauttia edes kovinkaan suurta suosiota, että päihteiden käyttö olisi arkipäivää. Yhtäkkiä valtavaan maailmanmaineeseen uransa aikana nousseen nu metal -yhtye Kornin kohdalla tuo päihteidenkäyttö oli monin tavoin ahkeraa. Yhtyeen solisti Jonathan Davis muistelee tuoreessa Steve-O’s Wild Ridepodcastin jaksossa niitä aikoja, kun hän käytti huumausaineita.

”Se alkoi ennen Kornin menestystä. Aloitin amfetamiinin käyttämisen silloin kun muutin Huntingtoniin, ja siellä liikkuu paljon kamaa Bakersfieldistä. Minut tutustutettiin siellä tyyppiin, joka toimitti sitä minulle paljon. Ensimmäisellä levyllämme [vuoden 1994 albumi ’Korn’] on biisi nimeltään ’Helmet in the Bush’, se käsittelee metamfetamiinia. Silloin minä sitä aloitin käyttämään. Raitistuin heti sen jälkeen, kun nauhoitimme kolmannen levyn [vuoden 1998 ’Follow the Leader’]. Lopetin amfetamiinin käytön kun lähdimme kiertueelle, koska en millään kyennyt toimimaan. En voinut millään valvoa paria päivää putkeen ja pitää pakettia kasassa, joten minun piti lopettaa”, Davis kertoo ja jatkaa:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Sinä päivänä kun lähdimme kiertueelle – ensimmäinen kiertue House of Painin ja Biohazardin kanssa,  menimme asuntovaunuumme, kokosimme pedit, ja minä vain menin maate ja nukuin viisi vitun päivää, nousin ylös, vedin keikan ja silloin minä lopetin.”

Davis kertoo haastattelussa, että hän ei kyennyt käyttämään huumeita kiertueella, minkä takia hän tarttui pulloon:

”Se oli mahdotonta. En pystynyt käyttämään metamfetamiinia ja kiertämään, se ei mitenkään toiminut. Niinpä aloin ryyppäämään, ja sitten minusta tuli täysi alkoholisti – ja käytin myös kokaiinia silloin tällöin kun sain sitä. Ne kulkevat käsi kädessä.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Davisilta kysyttiin haastattelussa myös, kokiko hän kertaakaan psykoosia tai hallusinaatioita, johon hän vastaa:

”Olin aina tarpeeksi fiksu tietämään, milloin lopettaa. Kun aloin tulla vainoharhaiseksi tai muuten vaan oudoksi, niin menin nukkumaan, mutta näin monen muun ihmisen käyvän läpi niitä asioita. Menin erään diilerini asunnolle ja hänen seinänsä olivat täynnä reikiä. Hän sanoi, että ’Seinissä on kameroita!’ Puhuin ihmisten kanssa, ja he sanoivat, että ’Minua seurataan helikoptereilla ja puskissa on agentteja!’ Ja minä ajattelin vain, että hyvänen aika menkää nyt nukkumaan. En koskaan ajautunut mihinkään outoon psykoosiin, mutta tapasin monia joille niin kävi niin, ja silloin se menee pelottavaksi.”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy