Kotimaisen melodisen death metalin uusi tuleminen – arviossa Sigynin “Dehumanized”

Kotimainen melodinen death metal tuntuu tekevän uutta tuloaan, ja genren uuden tulemisen myötä ilmestyy uusia yhtyeitä kuten uudelleen aktivoitunut Sigyn. Vantaalta ponnistanut yhtye on julkaisemassa ensimmäistä pitkäsoittoaan, joka kantaa nimeä “Dehumanized”. Yhtyeen kitaristi Markus Suomela äänitti ja miksasi debyyttialbumin kasaan, mutta masteroinnin hoiti legendaarinen Mika Jussila. Suurella mielenkiinnolla on siis laitettava albumi soimaan!

“Dehumanizedin” käynnistää scifiä hohkaava “Reflection”, joka toimii albumin introna. Lyhyt alustuskappale saattelee kuuntelijat kohti nimikkoraitaa “Dehumanizedia”, joka on genrelle varsin tyypillinen kappale, eikä tuo mitään megalomaanisia yllätyksiä. “Dehumanized” sisältää aika vahvaa suorittamista ensitahdeista viimeisiin, ja rauhallisempi väliosa tuo kappaleeseen monipuolisuutta ja syvyyttä. Ihan lupaava aloitus albumille! 

Jos ruvetaan keskustelemaan vaikutteista, niin veikkaan, että Norther on niistä yksi. Kyseisen yhtyeen vaikutus paistaa etenkin tilutusjuhlaa sisältävästä “Pain Before The Voidista” varsin vahvasti läpi. Sigyn ei kuitenkaan selkeästi yritä olla Norther2.0, mutta vahvat vaikutteet luovat turvallisen soundin, mikä puolestaan johtaa siihen, että yhtyeen oma leima uupuu. Kappaleen perusteella on hankala määritellä, mikä on Sigynin oma soundi. 

Raidalla neljä on “The Raven”, joka on “Dehumanizedin” singlelohkaisu. Jos Norther oli edellisessä kappaleessa vahvasti läsnä, on ”The Ravenin” kohdalla vanhan Children Of Bodomin vuoro. “The Raven” jatkaa albumille uskollisella tyylillä eteenpäin mutta ei ehkä kuitenkaan anna oikeaa kuvaa albumista, mikä on aika usein singlen tarkoitus.

En ole tässä kohtaa albumia saanut vielä kunnolla otetta yhtyeestä, mutta kun saavutaan “Secrets (Kept Inside)” -kappaleen kohdalle, onkin ahaa-elämyksen vuoro. “Secrets (Kept Inside)” tuo esiin Sigynistä uuden puolen. Kauniilla pianointrolla alkava kappale luo mystisen tunnelman, jonka rikkoo tasainen aggressiivinen mättäys, mistä huolimatta introssa esitelty herkkyys kulkee mukana läpi koko kappaleen, mikä on ehdottomasti Sigynin vahvuus. Yhtye onnistuu yhdistelemään herkkiä osia raakaan melodiseen death metaliin ja näyttämään, ettei aina tarvitse mörköillä naama kurtussa. “Secrets (Kept Inside)” on ehdottomasti yksi albumin hienoimmista kappaleista.

Herkistely jää vahvasti taakse, kun saavutaan raidalle numero kuusi, jossa majailee “Wounds Wide Open”. Tiukat blastit käynnistävät raa’an pumppauksen, josta jälleen hohkaa jonkin verran Norther-viboja. Edellisten raitojen lailla myös “Wounds Wide Open” on varsin isosoundinen kappale, mutta mopo ei missään vaiheessa lähde kuitenkaan käsistä. 

Seuraavana kuultava “Falling” edustaa jälleen rauhallisempaa Sigyniä. “Secrets (Kept Insiden)” lailla kappale ei mene nynnyilyn puolelle vaan metallista meininkiä pidetään yllä, vaikka herkät elementit ovatkin vahvasti esillä. “Fallingin” kertsissä tuodaan esille myös hieman modernimpaa otetta, kun jostain kaukaa kuuluu corelle tyypillisiä elementtejä. Kappaleen loppua on kuitenkin venytetty meikäläisen makuun hitusen liikaa, mikä luo “Fallingille” varsin lopahtaneen päätöksen. 

“In The End” tarjoaa albumille puolestaan välihengähdyksen. Kyseessä on instrumentaalinen väliosa, jossa on aivan huikea kitara-arpeggio-osio. Aivan kuten “Secrets (Kept Insiden)” kohdalla, on myös “In The End” -kappaleen yhteydessä mainittava, että bändin erottaa muista saman genren massasta se, että Sigyn ei vedä täysillä turpaan koko ajan: välillä mäiskitään huolella mutta sitten taas osataan rauhoittuakin. Upeasta instrumentaalisesta taideteoksesta huolimatta en kuitenkaan tiedä, olisinko laittanut kappaletta albumille. 

“Kneel” alkaa ottaa loppukiriä kohti albumin loppua, kun tempoa nostetaan ja aggressiivinen hakkaus alkaa. Rankkojen riffiensä puolesta“Kneel” edustaa ehdottomasti albumin raskainta antia. Myös “Torment Of The Trickster God” jatkaa samoilla linjoilla. Kappaleessa tuntuu olevan valitettavasti välillä vähän liikaa kaikkea päällekkäin, ja surullisen kuuluisa punainen lanka tuntuu katoavan kokonaan. 

Kokonaisuutena “Dehumanized” on tiivis paketti vanhaa kunnon kotimaista melodista death metalia, josta hohkaa 90-luvun ja 2000-luvun taitteen fiilis. Albumi tarjoaa hyvän perustan Sigynille, ja siitä voi vielä lähteä kehittämään yhtyettä eteenpäin eri suuntiin. Jos vanha Norther tai kolmen ensimmäisen albumin Children Of Bodom on lähellä sydäntä, suosittelen erittäin lämpimästi tsekkaamaan “Dehumanizedin”. Mielenkiinnolla seurataan, mihin yhtyeen tie vie!

Kappalelista:

1. Reflection
2. Dehumanized
3. Pain Before The Void
4. The Raven
5. Secrets (Kept Inside)
6. Wounds Wide Open
7. Falling
8. In the End
9. Kneel
10. Torment Of The Trickster God

Sigyn Facebookissa

Kirjoittanut: Tia Salmela