Kova kuusikko epäpyhillä talvifestareilla Joensuussa

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 17.1.2016

Tammikuun pakkasten paukkuessa ulkosalla oli Joensuun ravintola Kerubissa lämpimämpi tunnelma. Nyt ensimmäistä kertaa järjestetty ”minifestari” Unholy Winter Fest toi tammikuun 15. päivä Pohjois-Karjalaan joitakin suomalaisen metallin nykyisistä sekä mahdollisista tulevista tähdistä. Esiintymässä oli kaiken kaikkiaan kuusi bändiä: Medeia, Chaos, Korpiklaani, Bloodred Hourglass, Swallow the Sun ja Distress of Ruin.

Ravintola Kerubin ja Susiraja Metal Clubin yhteistyönä järjestetyn tapahtuman konseptina oli kolmen kerroksen metallibileet, ja jokaisessa kerroksessa tapahtui jotakin koko ajan. Bändit soittivat Kellarissa ja yläkerran Salissa, ja keskimmäisessä ravintolakerroksessa järjestettiin bändihaastatteluita sekä Guitar Hero -turnaus. Myös ruoka- ja juomapuolella oli tarjolla tilaisuuden luonteeseen sopivia erikoisuuksia, kuten Dimmu Burger -burgeriateria ja Unholy-drinkki. Koko talo oli siis pyhitetty metallille ja sen ystäville yhden illan ajaksi aina ruokalistaa myöten. Minä ja reportterikollegani olimme molemmat sitä mieltä, että mielenkiintoisen bändikattauksen lisäksi Unholy Winter Fest oli kaiken kaikkiaan hyvin järjestetty, ja toivomme sille jatkoa tulevaisuudessa. (ALH)

Medeia 15.1.16 Illan potkaisi käyntiin tamperelainen vaihtoehtoista death metalia soittava Medeia. Keikan aikana kuultiin muun muassa biisit ”We All Fail”, ”Manning the Helm” ja ”Abandon All”. Medeia on minulle täysin uusi tuttavuus, joten en oikein tiennyt, mitä odottaa. Nautin kuitenkin yhtyeen show’sta, vaikkei kyseinen genre olekaan suurimpia suosikkejani. Keikan aikaisesta alkamisajankohdasta huolimatta paikalle oli kertynyt yllättävän paljon porukkaa, ja setin lopuksi bändi kehuikin yleisön olleen helvetin hyvä. (IR)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Medeian vedettyä törkeän kovat pohjat illalle Salissa, Kellarissa aloitteli Varkaudesta tuleva Chaos. Yhtye julkaisi viime vuonna esikoisalbuminsa ”Mortality Makes the Humanity”, joka yllätti allekirjoittaneen positiivisesti. Scifi-aiheinen albumi on temaattisesti ehyt kokonaisuus, joka toimi myös livetilanteessa kelvollisesti. Monenlaisia eri elementtejä musiikissaan sekoittava Chaos ei kaihda myöskään härskin popahtavia koukkuja biiseissään. Keikalla korvaan pisti tosin sama asia kuin levyäkin kuunnellessa: laulu on epätasalaatuista, ja varsinkin puhtaampi ilmaisu vaatii vielä treenaamista. Vaikkei varkautelaisille ole ehtinyt muodostua vakaata fanikantaa Joensuuhun (tai ainakaan tällä keikalla heitä ei juuri näkynyt), yleisö otti illan tuntemattomimman bändin vastaan ilolla. Aivan lavan edustalle tässä vaiheessa iltaa uskaltautuivat vain harvat, mutta vetoisassa Kellarissa oli silti varsin mukavasti porukkaa, ja bändi vaikutti nauttivan olostaan. (ALH)

Korpiklaani 15.1.16 Death metal -voittoisesti alkanutta iltaa kevensi folk metal -yhtye Korpiklaani. Odotin kovasti yhtyeen keikkaa, koska olin kuullut paljon kehuja yhtyeen reippaasta ja eloisasta live-esiintymisestä, ja kehut todellakin pitivät paikkansa. Railakkaan setin aikana kuultiin toinen toistaan hilpeämpiä ralleja yhtyeen uran varrelta, kuten ”Viinamäen mies”, ”Ruumiinmultaa”, ”Vodka” ja ”Rauta”. Myös yleisö oli oikein innokkaalla tuulella, ja letkeää pittiä pyöritettiinkin useaan otteeseen. Keikan päätöskappaleena kuultiin ”Iron Fist”, jonka yhtye omisti äskettäin edesmenneelle Lemmy Kilmisterille. (IR)

BRHG 15.1.16 Toinen Kellarin bändeistä oli Bloodred Hourglass, jonka show on nähty kaupungissa aiemminkin. Paikalla olikin pukeutumisesta ja ohimennen kuulluista keskusteluista päätellen myös niitä, jotka olivat tulleet nimenomaan tätä mikkeliläisorkesteria varten paikalle tänä iltana. Tiukkaa thrashiin vivahtavaa melodeathia veivaava BRHG veti keikkansa varmasti ja uskottavuutta uhkuen. Bändin soitto oli paitsi teknisesti tarkkaa myös viihdyttävää seurattavaa. BRHG:n soittoaika oli siinä mielessä ongelmallinen, että ennen sitä oli todistettu jo kolme todella kovaa keikkaa, ja sen jälkeen olisi luvassa monille illan odotetuin bändi. Jossain vaiheessa piti vähän huiliakin, ja omalla kohdallani musiikkiähkyn piikki sattui Bloodred Hourglassin setin aikaan. Nostan hattua Kellarin yleisölle, joka ei väsymyksen merkkejä näyttänyt, vaan jaksoi riehua yhtyeen tahtiin sata lasissa. (ALH)

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

Swallow the Sun 15.1.16 (02) Illan pääesiintyjä Swallow the Sunin keikan saattoi alkuun synkkä ja kaunis instrumentaali ”The Womb of Winter”, jota seurasivat yhtyeen eeppisen ”Songs from the North” -tripla-albumin kappaleet ”10 Silver Bullets” ja ”Rooms and Shadows”. Settiin kuului muutamia biisejä myös yhtyeen aikaisemmilta albumeilta. Yleisö seurasi soittoa lumoutuneena, ja ”Cathedral Wallsin” aikana nostettiin sytkäreitä ilmaan tunnelman tehosteeksi. Harmiksi kitaristi Juha Raivio oli äkillisesti estynyt soittamasta tällä keikalla, mutta onneksi kepin varteen oli saatu Juho Räihä, joka hoiti osuutensa mallikkaasti.

Swallow the Sun 15.1.16 (03) Tuskallisen hidas ”Abandoned by the Light” oli setin raskain pala, joka toimi livenä kuitenkin yllättävän hyvin. Lyhyen hengähdystauon jälkeen yhtye palasi lavalle soittamaan herkät akustiset uutuuskappaleet ”Pray for the Winds to Come” ja ”Songs from the North”. Lopetuskaksikkona kuultiin yhtyeen vanhempaa tuotantoa edustavat ”Descending Winters” sekä ”Swallow (Horror Pt. 1)”. Olen odottanut monta vuotta Swallow the Sunin näkemistä, eikä tämä keikka ollut lainkaan huono ensimmäiseksi. (IR)

Distress of Ruin 15.1.16 Kellarin tarjonnan ja samalla koko illan päätti Joensuun uudeksi ylpeydeksi kohonnut Distress of Ruin. Kello kävi puolta kolmea heidän aloittaessaan, ja osa yleisöstä oli selvästi karsiutunut jo leikistä pois. Bändin laulaja kiittelikin niitä urheita, jotka jaksoivat edelleen heilua mukana. Tilan takaosasta kuunneltuna soundit olivat rehellisesti sanottuna ihan hirveät (jo aiempienkin bändien aikana): basarit peittivät kaiken muun alleen. Mutta kun siirtyi edemmäs, niin jo helpotti. Keikan aikana kuultiin peräti kolme uutta biisiä (”To Become Feathered”, ”In the Heart of Chaos” ja ”Ablaze in the Ruins”), jotka upposivat livenä siinä missä vanhempikin materiaali. Omassa soittimessani jo lähes puhki soitettu ”Predators Among Us” -EP kuultiin myös melkein kokonaan. Encorena oli veisu menneisyydestä, ”Humanity Withers Away”, jota ei solistin mukaan ollut soitettu keikalla todella pitkään aikaan. Distress of Ruin on iskussa. Uudet biisit toimivat livenä murhaavan hyvin, ja vanhempiinkin kappaleisiin oli saatu potkittua uudenlaista eloa ja soittamisen iloa. ”They Play Deadin” aikana saatiin jopa hyvät yhteislaulut aikaan, ja yleisö oli liekeissä samoin kuin bändikin.

Unholy Winter Fest yleisö Pitkin iltaa kuulin erinäisiltä yleisön jäseniltä ihmettelyä soittoajoista. Onhan kieltämättä aika myöhäinen soittoaika, kun pääesiintyjä aloittaa kello yhdeltä, ja sen jälkeen vielä yksi bändi puoli kolmelta. Jos koko ilta olisi keikautettu alkavaksi vaikka iltakuudelta, olisi valmista tullut jo puolenyön jälkeen. Mutta olisiko porukka löytänyt niin aikaisin keikoille? Kuten jo todettu, muuten järjestelyt pelasivat hyvin kuten Kerubissa aina. Ensimmäinen bändi aloitti soundcheckien venymisen takia hieman myöhässä aikataulusta, mutta häiritsevää aikataulujen natinaa ei ilmennyt. Bändikaarti oli sopivan monipuolinen ja varmasti houkutteli laajemman kirjon metallin kuuntelijoita paikalle kuin keskiverto hevikeikka, jolla soittaa 1-3 bändiä. Yhtään huonoa keikkaa ei tänä iltana kuultu, ja jokaiselle bändille riitti hyvin yleisöä. Oli rankkaa, mutta enimmäkseen positiivisessa mielessä. (ALH)