”Kulunut vuosi on ollut meille kovin ikinä” – haastattelussa Grillijono K.O.

Vaasalainen Grillijono K.O. julkaisi keväällä toisen pitkäsoittonsa ”Härmägeddon”. Vuoteen on mahtunut uusia kuulijoita, lämppärikeikat Therapy?:lle sekä tuore single ”Betauros”, jolla vierailee Klamydian Vesku Jokinen. Kaaoszine pyysi yhtyeen haastatteluun kertomaan siitä ja vähän muustakin. Haastatteluun osallistuivat basisti Lars von Clier, laulaja-kitaristi Lobo-Tommi ja rumpali Satasen Matti.

Tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Mitä teille kuuluu?

Tommi: Kuuluu oikein hyvää. Ollaan erittäin fiiliksissä kuluneesta vuodesta, joka on ollut meille kovin ikinä. ”Härmägeddon”-levy toi lisää kuulijoita ja saimme keikkamyyjäksi Rockhopper Agencyn, jonka ansiosta keikkojakin on ollut enemmän, ja näkyvyys on kasvanut. Keväällä oli hyvä rundi, kesällä isoja festarikeikkoja ja syksyllä pääsimme lämmittelemään Therapy?:a Tampereen Olympiassa ja Helsingin Tavastialla. Nyt yritämme pitää saman liekin yllä. Hiljattain äänitimme pohjat kolmeen uuteen biisiin ja jatkamme niiden työstämistä tulevana viikonloppuna, jos vaikka saataisiin alkuvuodesta uutta materiaalia pihalle. Ensi vuoden aikana on tarkoitus äänittää koko levy, joka toivottavasti ilmestyy vuonna 2026.

Monia kiinnostaa bändin nimen tarina. Sehän on niin suomalainen kun vain voi olla…

Tommi: Se juontaa vuosille 2013–2014, kun keskustelin Vaasan elävän musiikin yhdistyksen bändi-illassa Ikosen Maken eli DJ Myyrän kanssa. Kerroin hänelle uudesta bändistäni, ja Make ehdotti nimeksi Grillijono K-1. Nimi jäi mieleen, vaikka K-1 (vapaaottelu) oli minulle vieras käsite. Käänsin sen muotoon Grillijono K.O., sillä se kuulosti enemmän meiltä – suoralta tyrmäykseltä.

Nimen takana on myös huumoria ja satiiria, jota meidän teksteissäkin on paljon. Toki sen voi ajatella ihan vain nakkikioskijonon tyrmäyksenä, mutta siinä on kuitenkin vähän karikatyyriä siitä, mitä suomalainen meininki voi parhaimmillaan – tai pahimmillaan – olla. Ja kuvaahan se myös sellaista musiikillista turpaanvetoa. Nimestä on tullut paljon hyvää palautetta, ja se on jäänyt selkeästi ihmisille hyvin mieleen.

Onko bändin kokoonpano pysynyt samana?

Lars: Kokoonpano on pysynyt samana, mutta kolmen jäsenen projektina tämä alkoi. Tommi, Matti ja neljäs jäsenemme Räyghän alottivat aikoinaan, ja minä liityin bändiin hieman myöhemmin.

Tommi: Veikkaan, että idea bändistä syntyi Provinssirockissa, kun olin kitaristimme Räyghänin kanssa katsomassa Nyrkkitappelua. Hänen kanssaan tätä on ensimmäistä kertaa mietitty ja sitten pyydettiin Mattia mukaan. Eräänlaisena terapiaprojektina homma lähti liikkeelle niin kuin usein saattaa käydä.

Lars: En itse asiassa edes muista, kuinka päädyin mukaan…

Tommi: Me tarvittiin basisti! Niihin aikoihin kaikilla oli muitakin bändejä vireillä, mutta kaikki projektit olivat jonkinlaisessa leijuntatilassa. Grillikseen inspiraatiota toi suomipunkin uusi tuleminen kuten äsken mainittu Nyrkkitappelu ja Pää Kii. Molemmat kolisivat lujaa, vaikka meidän musiikilliset juuret ovatkin enemmän action rockissa kuten The Hellacoptersissa ja Turbonegrossa. Punk korostui ehkä enemmän alkuvuosien jutuissa, mutta oma linja löytyi melko nopeasti. Saatiin myös hyvää palautetta heti ensimmäisestä demosta alkaen ja huomattiin, että tämähän toimii.

Mistä ideat biisien teksteihin tulevat? Ovatko ne omia vai kavereiden sattumuksia?

Tommi: Suurin osa teksteistä pohjautuu havaintoihin ympäröivästä maailmasta. Kirjoitan heti ylös, jos kuulen jonkin hauskan lauseen tai näen jotain mielenkiintoista. Tekstit käsittelevät usein yhteiskunnallisia ilmiöitä, omia kokemuksia ja tarinoita, joita olen värittänyt omalla tavallani. Esimerkiksi kappale ”Vihaan sua niin että halkeen” syntyi, kun Juha Tapion biisi soi jatkuvasti radiosta, ja hermot alkoivat kiristyä. Käänsin tilanteen humoristiseksi tarinaksi suomalaisesta, mykästä parisuhteesta, joka päättyy huonosti. Monissa biiseissä on vakava aihe mutta käytän satiirista huumoria tehokeinona. Ne saattavat ensin kuulostaa läpällä tehdyiltä, mutta pinnan alla on useimmiten jotain syvällisempää.

Lars: Ja mainittakoon, että Tommi on meidän pääasiallinen biisintekijä, ja tekstit ovat lähes sataprosenttisesti hänen käsialaansa.

Tommi: Kirjoittaminen on mahtava henkireikä, ja siihen pystyy purkamaan hyvin ajatuksia myös terapeuttisessa mielessä. Tekstien syntyminen vaihtelee paljon. Välillä ne syntyvät hetkessä, mutta toiset vaativat enemmän työstämistä ja saattavat hautua vuosia. Esimerkiksi ”Vihaan sua niin että halkeen” teksti syntyi jo vuosina 2015–2016, mutta levylle se päätyi vasta heti perään tänä vuonna. Biisi meinasi jäädä jo kokonaan unholaan, mutta äänittäjämme kaivoi sen onneksi esiin ja ehdotti, että otetaan se mukaan levylle.

Matti: Yllättävän nopeasti saatiin lopullinen versio kasaan, vaikka biisi oli ollut pitkään sivussa.

Tommi: Kyllä. Nykyään biisintekoprosessi toimii melko tehokkaasti. Teen kotona demot pitkälle valmiiksi ja treeneissä katsomme yhdessä rakenteet ja sovitukset kuntoon. Kaikki tuovat mukaan omat mausteensa. Se on toimiva tapa, sillä kaikki elävät enemmän tai vähemmän ruuhkavuosia.

Millaista palautetta ”Härmägeddon”-levystä on tullut?

Tommi: Palaute on ollut todella positiivista. Bändi on monipuolisempi kuin koskaan mutta soundaa yhtenäisemmältä. Siitä kiitos myös meidän äänittäjälle ja miksaajalle Sami ”Hansu” Koivistolle. Tässä on selkeästi löytynyt jonkinlainen kaava, joka toimii. Monet biisit ovat kertosäevetoisia, eli kertsit ovat mieleenpainuvia, ja säkeistöissä on enemmän sitä tykitystä. Sen myötä levyllä on ehkä aiempaa enemmän tarttumapintaa. Myös levyn visuaalinen ilme Corpse-Kekkosineen onnistui hienosti. Jollain tavalla levy kuulostaa siltä, miltä se näyttääkin.

Lars: Levy on tuonut meille uusia kuulijoita. Emme ole menneet suoranaisesti mainstreamiin, mutta biiseissä on enemmän melodisuutta ja hyviä poppikoukkuja varsinkin, jos niitä vertaa ensimmäisiin demoihin. Esimerkiksi ”Sun olis pitänyt kääntyy pois” on aika hitikäs biisi, joka on toimii niille, jotka eivät niin välitä siitä raaemmasta meiningistä. Vuosien varrella on löytynyt ehkä sellainen hieman kypsempi ja yhtenäinen linja. Ollaan myös uskallettu ottaa hieman erilaisiakin vaikutteita, kun kaikki kuitenkin kuunnellaan musiikkia laajalla skaalalla.

Tommi: Kyllä. On ihan turha asettaa liian tiukkoja raameja. Tulee sellainen biisi kuin tulee, kunhan homma ei lähde täysin lapasesta. Aikoinaan bändeillä tuntui olevan vapaammat kädet, ja samalla asenteella mekin tehdään tätä – vakavasti mutta ei hampaat irvessä.

Lars: Artisti maksaa, niin artisti saa tehdä mitä huvittaa! On tosin pakko myöntää, että kun tuli näitä melodisempia biisejä, mietittiin, julkaistaanko niitä, vai ovatko ne liian härskiä kamaa. Onneksi julkaistiin, sillä ihmiset ovat selkeästi tykänneet.

Matti: Niinhän se on, skaalalla Pink Floydista Slayeriin tässä mennään!

Pääsitte syksyllä lämmittelemään Therapy?:a kahdella keikalla. Millainen kokemus se oli? Pääsittekö tapaamaan bändiä? Tuliko uusia faneja?

Tommi: Fiilis jäi, että uusia faneja tuli! Pääsimme soittamaan Tavastialla ja Olympiassa, ja varsinkin Tavastia oli meille iso merkkipaalu. Oli hieno soittaa täysille saleille, ja onneksi yleisö saapui ajoissa paikalle. Toki sitten minä ja kitaristimme oltiin flunssassa, mikä toi oman jännityksensä vielä mukaan! Mutta hyvin siitä selvittiin. Päästiin tapaamaan bändiä ja oli hienoa mennä ensimmäistä kertaa Tavastian lavalle, kun Andy Cairns toivotti hyvää keikkaa. Näitä juttuja muistellaan vielä kiikkustuolissa!

Lars: Molemmat keikat olivat hienoja kokemuksia. Vaikka pinnan alla kuhisee, ei moni ole vielä kuullut meistä. Oikeastaan joka keikalla löytyy aina joku, joka tulee sanomaan että ”En ollut kuullut teistä ennen, mutta saamari kun oli kova veto!” Se on tärkeää, askel eteenpäin joka kerta.

Tommi: Keikka vedetään aina täysillä, oli yleisöä sitten kolme tai kolme sataa. Mutta olivathan ne lämppärikeikat erityisiä, kun tiesi, että paikalla on paljon väkeä. Keikkailu ja ihmisten kohtaaminen on tämän homman suola.

Nyt syksyllä teiltä on tullut myös uutta musiikkia ”Betauros”-sinkun muodossa. Biisillä vierailee Vesku Jokinen. Miten hän päätyi mukaan?

Tommi: Meillä on yhteistä historiaa Klamydian kanssa. Olemme olleet mukana heidän levyillään taustakuoroissa, ja Hansu on äänittänyt myös monta heidän levyään. He sitten sanoivat, että jos tarvitsette vastapalvelusta, niin pyytäkää vaan. Näin tehtiin, ja Veskun feattausidea lähti oikeastaan siitä liikkeelle. Samoissa taustaköörisessioissa Vesku veti oman osuutensa ”Betaurokseen”. Ei siinä kauan mennyt.. olisikohan ollut peräti ykkösellä purkkiin.

Lars: ”Betauros” nauhoitettiin ”Härmägeddonin” sessioissa, vaikka se ei sitten levylle päätynytkään. Biisissä oli jotain Klamydia-vibaa, ja se oli suoraviivaisempaa punkia kuin muut äänitetyt biisit. Se taisi olla syynä, miksi ajateltiin pyytää Veskua mukaan. Ja aina, kun häneen on törmätty, on Vesa antanut ymmärtää, että pitää meidän meiningistä – paitsi omien sanojensa mukaan vihaa sitä kiljumista!

Tommi: Veskulle myös pisteet siitä, että hän on alusta asti tukenut tätä meidän meininkiä ja jakanut musaa myös omilla somekanavillaan.

Onko pöytälaatikossa vielä muita julkaisemattomia biisejä?

Tommi: On! ”Härmägeddonin” sessioista jäi pari biisiä julkaisematta, samoin ”Napalmia korville” -levyltä yksi kappale. Lisäksi löytyy vanhoja demoja, EP sekä yksittäisiä biisejä, joita ei ole julkaistu fyysisenä versiona. On puhuttu, että tekisimme vielä jonkinlaisen kokoelman ennen seuraavaa pitkäsoittoa. Moni on kysellyt ensimmäisen EP:n perään, että eikö sitä ole saatavilla seiskatuumaisena tai minään fyysisenä versiona. Joten katsotaan, julkaistaanko se esimerkiksi ensi keväänä vai vasta seuraavan pitkäsoiton jälkeen. Seuraava julkaisu tulee kuitenkin olemaan täysin uusi biisi.

Teillä on jo keväälle keikkoja kalenterissa. Mitä muita tulevaisuuden suunnitelmia teillä on?

Tommi: Keväälle on jo sovittuna muutama keikka, ja kesän festareista on julkaistu Jytäkesä Go-Go. Toivottavasti tulee lisääkin. Myös uusia kappaleita on paljon, mutta niiden viimeistely vie aikaa. Tuleva vuosi varmaankin pyhitetään sille tekemiselle. Keväällä julkaistaan yksi, kaksi uutta biisiä, mutta kokopitkä levy ilmestyy vasta vuonna 2026. Levyn äänitykset tehdään muutaman viikonlopun aikana mökillä Vaasan saaristossa, jossa edellinenkin levy syntyi. Rummut pystytetään makuukammariin ja studiotarkkaamo mökin tupakeittiöön. Se on oikein mukava tapa tehdä levyä, vaikka päivät venyvätkin pitkiksi.

Lars: Julkaisimme itse asiassa juuri dokumentin ”Härmägeddon”-levyn nauhoituksista. Kannattaa tsekata, jos mökkisessiot kiinnostaa!

Tommi: Mökkiolosuhteet tuovat välillä mukanaan odottamattomia haasteita. Viimeksi mökille raivattiin tie myrskyn jälkeen, ja sähkökatkokin viivästytti nauhoituksia. Pohjat saatiin kuitenkin nauhalle, ja äänityksiä jatketaan pian.

Matti: Siinä saa kuitenkin paljon aikaiseksi, kun kokoonnutaan sellaiseen paikkaan. Ei paljon ehdi mieli seikkailla missään muualla, vaan ajatus pysyy koko ajan levyn teossa.

Tommi: Eikä sieltä pääse pois! Tykkään sellaisesta työskentelytavasta, jossa ollaan syvällä siinä projektissa. Raskaita mutta hauskoja ja tuotteliaita sessioita.

Pyysin teitä miettimään kolme sanaa, jotka kuvaavat bändiä. Mitä sieltä löytyi?

Lars: Tämä oli erittäin hyvä kysymys mutta ei ollut todellakaan helppo tehtävä. Mitäs me nyt mietimmekään… Energinen on ainakin sellainen sana, joka tulee aika usein esille vaikkapa joissain levy- tai keikka-arvioissa.

Tommi: Jos tekstipuolta ajattelee, voisi ehkä satiirinen olla se sana, joka kuvaa meitä. Tai paras! Koska lähtökohtahan on, että jokaisen täytyy ajatella, että oma bändi on paras. Vähän juuri satiirisesti ajateltuna.

Lars: Ja onhan meillä sellaista kieli poskessa -meininkiä, eikä oteta itseämme niin vakavasti. Sen huomaa keikkoja katsoessa tai musavideoita. Hauskaa on!

Tommi: Kyllä, vaikka en tosin halua, että meidät leimataan huumoribändiksi, vaan hommaa tehdään kuitenkin ihan tosissaan. Vaikka keikoilla saattaa näkyä tietynlainen uho, on loppujen lopuksi kyse kuitenkin hauskanpidosta. Ehkä vähän tylsää mainita hauska ja energinen, mutta ehkä siitä saa kiinni, millainen bändi Grillijono K.O. on.

Lars: Heitän vielä yhden, joka ei ole edes meidän keksimä eli turborock!

Tommi: Joo, jossain keikkajulisteessa luki että ”Grillijono K.O., turborock, Vaasa”. Minä hieman vierastan tällaisia mukahauskoja musiikkityylejä, mutta se osui hyvin kohdalleen. Siinä on samalla jonkinlainen viittaus Turbonegroon, joka on ollut meille yksi iso vaikuttaja.

Lopuksi terveisiä Kaaoszinen lukijoille?

Tommi: Rauhallista joulua ja tulkaa keikoille! Olkaa ystävällisiä toisillenne.
Lars: Älkää haastako riitaa grillijonossa.
Matti: Hyvää Lemmyn syntymäpäivää!

Tutustu bändiin lisää näistä linkeistä viralliset verkkosivut, Facebook, Instagram, YouTube, Spotify