Kun AOR ja urheiluruuturock kohtaavat – arviossa Koloradon omaa nimeä kantava esikoisalbumi
Olen saanut vuonna 2024 kuultavakseni niin paljon uutuusalbumeja, että joihinkin niistä ehtii perehtymään useita kuukausia niiden ilmestymisen jälkeen. Sellainen tapaus on esimerkiksi Kolorado, joka julkaisi nimeään kantavan esikoislevynsä jo kesän kynnyksellä. Ei anneta sen haitata vaan tutkitaan tarkemmin näin kaamoksen keskellä, mitä pitkäsoitto pitääkään sisällään.
Kolorado on helsinkiläinen yhtye, joka lupaa päivittää 80-luvun AOR:n nykyaikaan ja vieläpä suomen kielellä. Vaikutteensa bändi on saanut muun muassa Survivorilta, Totolta, Journeylta sekä hieman yllättäen Pave Maijaselta. Pitkän linjan Pave-fanina sekä AOR:n ystävänä se alkoi kuulostaa todella hyvältä. Kun keitokseen vielä lisätään mielenkiintoinen termi urheiluruuturock, ei se ainakaan vähentänyt uteliaisuuttani. Vuonna 2020 perustettu bändi laajeni hieman ennen albumin julkaisua seitsenhenkiseksi kahden taustalaulajattaren liityttyä mukaan.
En tietoisesti osannut nimetä yhtään kappaletta Koloradolta etukäteen. ”Soita mulle, Maybeline” kuulosti kuitenkin saman tien niin tutulta, että olen varmasti törmännyt siihen jossain. Biisi kertoo mielenkiintoisen tarinan, jossa autoillaan pitkin vitostietä kohti Ristiinaa menetetyn rakkauden perässä. Maybeline antaa viestien mennä vastaajaan, ja jostain syystä tuli ensin tunne, että kyseessä on nimenomaan vanhanajan puhelinvastaaja. Aavistus romuttui kuitenkin pian, kun mainittiin punaisen luurin painaminen.
Mainos päättyy
”Käännä se täysille” sisältää pitkän instrumentaaliosuuden, joka nostaa raidan keston lähelle yhdeksää minuuttia. ”Ihana elämä” sisältää lyriikoissaan ohjenuoran meille kaikille: ”ihana elämä tää, se on tärkeää”. ”Hei heinäkuu” tuo väistämättä mieleeni Don Henleyn iki-ihanan ”The Boys Of Summerin”. Mieleeni tulee, onko se tahaton mielikuva vaiko ihan tarkoituksella tehty.
Kosketinsoittimet tulevat useammassa biisissä mainiosti esille ja huomaan jääväni useamman kerran seuraamaan pelkästään niitä. Albumista jää jälkeen miellyttävän oloinen vaikutelma. Kolorado on kaikkea sitä, mitä se lupaakin: urheiluruuturockia, progressiivisia mausteita, AOR:ää, hyväntuulisuutta ja duurivoittoisuutta. Sanoitukset ovat paikoitellen hyvin hulvattomia, ja ne saavat kuulijan odottamaan tarinan etenemistä.
Viehätyn erityisesti siitä, että musiikkia tehdään kaikki edellä mainittu huomioiden suomenkielisenä. Vaikutteet tulevat Koloradon musiikissa hienosti esille, ja se ehkä tuokin mukanaan jonkinlaisen tuttuuden tunteen. Kolorado on keikoillaan esittänyt Pave Maijasen ”Yamma Yamma” -biisiä ja olisin mielelläni kuullut siitä albumiversion. Jään odottamaan, onko se kenties mukana seuraavalla pitkäsoitolla.
Mainos päättyy
Kokoonpano:
Antti Wuokko – kitara, laulu
Mikko Dahlström – kitara, laulu
Vili Liinoja – koskettimet
Jyri Ikonen – basso
Juha Laakso – rummut
Maikki Paajanen – laulu
Saara Päivinen – laulu
