Kun kuoleman verho repeytyy – Arviossa Asagraumin kolmas pitkäsoitto

Hollanti tunnetaan ehkä ensisijaisesti sinfonisesta metallistaan, mutta kuten Luciferin sanomaa vuodesta 2015 saakka julistanut Asagraum osoittaa, on maalla annettavaa myös synkemmästä ilmaisusta pitäville. Asagraum on monen muun black metal -yhtyeen tavoin vahvasti yhden ihmisen hengentuote. Laulaja-multi-instrumentalisti Obscuran lisäksi kokoonpanoon kuuluu vain rumpupatteriston takana vaikuttava A. Morthaemer. Kaksikon uusin täyspitkä, “Veil of Death, Ruptured” on väkevä taidonnäyte, jonka napakkaan kestoon mahtuu roppakaupalla kieroutuneita riffejä ja synkän lohdutonta tunnelmaa.

Jo avausraita “Ignem Purificat Lilitu”:n ensitahdeista asti on selvää, että Obscuran riffikynä on ollut loistavassa terässä. Menevällä, hitusen suomi-blackin melodisuudellaan mieleen tuovalla riffillä käynnistyvä kappale polkaisee levyn käyntiin vahvasti ja esittelee loppuaan kohden myös muita myöhemmin levyllä kuultavia sävyjä.

Pahaenteinen kliinillä kitaralla soitettu “Opus Ad Errantem” -välisoitto saattelee kuulijan ”De Verloren Tijd” -nimiseen kappaleeseen, jossa lyödään hitaampaa vaihdetta silmään. Vauhdin hidastuminen jättää tehokkaasti tilaa painostavalle tunnelmalle, joka kasvaa hienovaraisesti muuttuen koko kappaleen ajan. Loppupuolella esimerkiksi kliini kitara tekee jälleen paluun nostaen riffin uusiin lohduttomuuden sfääreihin. Kappale on yksi levyn kohokohtia, siitäkin huolimatta, että se tuntuu loppuvan kesken. Olisin kaivannut upeasti etenevälle teokselle selkeämpää konkluusiota.

Etukäteismaistiaisena julkaistu “Impure Fire” nostaa jälleen esille yhden Asagraumin vahvuuksista. Alkuriffissä vilahtelee duuriääniä, mikä saa sen kuulostamaan äärimmäisen vinksahtaneelta. Oikeat, tai no ennemminkin oikealla tavalla väärät sointuvalinnat ovat tehokas keino luoda synkkää ja ahdistavaa tunnelmaa ja Obscura osoittaa hallitsevansa tämän lajin kiitettävällä tavalla.

Ennen viimeistä kappaletta kuullaan toinen välisoitto, joka paitsi tarjoaa sopivan tauon ennen viimeistä rutistusta, myös alustaa sitä upeasti. Ja sitten päästetäänkin helvetti irti. “De Waanzin Roept Mijn Naam” käynnistyy blastilla sekä tremoloriffillä, joka huokuu levyn päätösraitaan sopivaa tunnelmaa. ”De Verloren Tijd”:issä kuultu melankolia on vahvasti läsnä myös päätösraidassa, mutta tällä kertaa seassa on enemmän raivoa ja vihaa.

“Veil of Death, Ruptured” on paitsi rautainen taidonnäyte Asagraumilta, myös yksi vuoden kovimpia black metal -levytyksiä. Kappaleissa on monipuolisuutta ja tasaisen vahva linja pysyy yllä läpi levyn keston. Vaikka musiikillisesti ajoittain isketään silmää niin pohjoismaiden kuin Puolankin suuntaan, on yhtye selkeästi löytänyt oman soundinsa, jonka uskon jalostuvan vielä entisestään tulevilla levyillä.

“Veil of Death, Ruptured” julkaistaan 20.10. Edged Circle Productionsin kautta.

Kappalelista:

1. Ignem Purificat Lilitu

2. Fearless Dominance

3. Opus Ad Errantem

4. De Verloren Tijd

5. Impure Fire

6. Veil of Death, Ruptured

7. Opus Ad Aeternum

8. De Waanzin Roept Mijn Naam