Kun Suomen myydyimpien levyjen top 50 -listan kuuntelu pilaa suhteen musiikkiin – haastattelussa Pässilauma

Helsinkiläinen punkrock-yhtye Pässilauma julkaisi alkuvuodesta 2018 säväyttävän ”Horros”-EP:nsä. Tämän jälkeen bändi on viettänyt hiljaiseloa, mutta huomenna se esiintyy Helsingin Cactuksessa. Kaaoszine tavoitti yhtyeen treenikämpiltä ja jututti orkesteria. Haastattelussa puitiin niin Pässilauman kuulumiset kuin ensi vuoden suunnitelmatkin, ja lisäksi keskustelua syntyi musiikista yleisesti.

Moro! Käsittääkseni Pässilauma on parhaillaan treeniksellä harjoittelemassa soittoa tulevaa keikkaa varten?

Ahonen: Pitää paikkansa, 21. päivä soitamme pitkästä aikaa livenä.

Millaisia odotuksia teillä on illan suhteen?

Ahonen: Odotuksia? En tiedä, pelkoa ja inhoa ehkä. Kun kuuntelin viimeisen nauhoituksen treeneistämme, niin ehkä ne odotukset olivat lähinnä siinä, että selvitään hengissä.

Suunnitteletteko kappalelistan etukäteen vai improvisoitteko?

Ahonen: Settilista pohjautuu pitkälti uusimpiin levyihimme. Niiden lisäksi muutama kappale tulee historian hämäristä, niiltä ajoilta kun ”Afropeukalo”-EP saatiin digipalveluihin.

Aikooko Pässilauma järjestää jotain erityistä keikkaa varten?

Kivilahti: Luulen, että keikkamme on itsessään spektaakkeli, ettei mitään erityistä tarvitse järjestää. Rumpalina ajateltuna keikan jälkeen on aika piesty olo ja keho on maitohapoilla. Se on sellainen urheilusuoritus.

Kemppainen: Se on sellaista rehellistä ”paskat pihalle ja joulun viettoon” -asenteella menemistä.

Keväällä oli puhetta mahdollisesta uudesta musiikista. Oletteko alkaneet suunnitella, millaista uusi musiikki tulisi olemaan?

Kemppainen: Tulevasta musiikista on puhuttu. Minua hirvittää, miten sen yhteydessä on mainittu esimerkiksi Kari Peitsamo ja ”folk” – oikeasti! Teimme Jannen kanssa edellisen albumin ja olemme sopineet, että Ahonen saa olla diktaattori seuraavan levyn kanssa.

Ahonen: Luulen, että tulemme keskustelemaan tulevan levyn suuntaviivoista vielä muutaman kerran. Omakohtaisesti toivoisin, että menisimme täysin toiseen suuntaan kuin ”Horroksen” kanssa, joka oli vahvasti tuotettu. Katsotaan, asiat yleensä muuttuvat matkan varrella.

Kivilahti: Istuimme autossa Ahosen kanssa ja keskustelimme tällaisesta uudesta genrestä kuin ”post-iskelmä”.

Ahonen: Kuten näkyy, niin mitään yhteistä visiota ei ole.

Pässilauma on tehnyt uransa aikana monta EP:tä. Nykyisin suoratoistopalvelujen kautta pystytään seuraamaan, miten paljon yksittäiset kappaleet keräävät kuuntelukertoja. Välillä kuulee myös väitettävän, että aika on ajanut albumien ohi. Mitä mieltä te olette tästä? Onko täyspitkille edelleen kysyntää?

Ahonen: Luulen, että suuri massa on aina kuunnellut albumeilta vain muutamia yksittäisiä kappaleita, vaikka olisivatkin aiempina vuosikymmeninä ostaneet vinyylejä ja CD:itä. Nykyisin tämä yksittäisten kappaleiden kuluttaminen ja kuuntelumäärien seuraaminen on toki helpompaa suoratoistopalvelujen ansiosta. Uskoisin kuitenkin, että levyjä menee jatkossakin pitkäsoittotyyppisinä, olivatpa ne sitten fyysisiä tai digilevyjä.

Kemppainen: Aivan varmasti. Itse toivon, että niitä tullaan tulevaisuudessakin tekemään, sillä tänäkin vuonna on tullut vastaan monta hyvää pitkäsoittoalbumia.

Haastattelun yhteydessä keskustelu ajautui yleisesti tänä vuonna ilmestyneeseen musiikkiin sekä albumeihin. Tämän vuoden musiikillisiin löytöihin lukeutuivat muutaman jäsenen osalta esimerkiksi Amorphiksen ”Queen Of Time” ja The Ocean Collectiven ”Phanerozoic I”, jonka ensimmäinen puolisko on tehnyt vaikutuksen Kemppaiseen. Ahonen tunnusti, ettei ole löytänyt vuoden 2018 aikana lainkaan uutta musiikkia. Sen sijaan hän kertoi käyneensä läpi Suomen myydyimpien levyjen top 50 -listaa. Omien sanojensa mukaan ”olen altistanut itseni hyvinkin huonolle kaupalliselle musiikille musiikkiantropologian mielessä ja se on kasvattanut itsestäni aggressiivista musiikin vihaajaa. En suosittele kenellekään”.

Seuraavaksi keskustelu siirtyi pohtimaan suurten yhtyeiden jäähyväiskiertueita, muutamana esimerkkinä mainittakoon Slayer ja Kiss. Ahosen mielestä jäähyväiskiertueet ovat mauttomia, sillä niihin liittyy usein hyvinkin pikainen comeback, kun bändi on huomannut tekevänsä kunnolla rahaa. Omakohtaisesti Ahonen arvostaa yhtyeitä, jotka ovat lopettaneet yllättävästi eivätkä ole tehneet siitä suurta numeroa. Kemppainen kertoi huokaisseensa helpotuksesta, kun Slayer ilmoitti vihdoin lopettavansa, sillä Kerry King ei hänen mielestään ole ”kovin kummoinen säveltäjä”.

Keskustelu muuttui hieman kiivaaksi, kun aloimme jutella rockin nykytilasta ja siitä, voivatko mitkään bändit paikata esimerkiksi Black Sabbathin ja Motörheadin jättämiä aukkoja.

Ahonen: Toivoisin, että vielä tulisi sellaisia rock- tai metallibändejä, jotka saisivat yhdistettyä isoja ihmismassoja. Ajatuksena se tuntuu kyllä vaikealta, vaikka kyllähän nämä mainstream-musiikitkin menevät aika lailla sykleissä.

Kemppainen: Ja kyllähän vuosituhannen alussa on tullut bändejä, jotka ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa, mutta kyllä se on pirun hankalaa uusille yhtyeille. Onhan meillä täällä Pohjoismaissakin monia rock- ja metalliyhtyeitä, jotka ovat soittaneet parikymmentä vuotta, mutta eivät ole tehneet maailmanlaajuista läpimurtoa.

Tässä vaiheessa haastattelua aloin tiedustella yhtyeen ensi vuoden suunnitelmista. Yhtyeestä todettiin useamman jäsenen voimin, että vuonna 2019 voisi soittaa enemmän keikkoja kuin kuluneena vuonna. Myös seuraava julkaisu olisi tarkoitus saada aikaiseksi.

Kiitoksia haastattelusta! Millaisia terveisiä haluatte laittaa lukijoille?

Kivilahti: Niille, jotka saapuvat keikalle: soittovirheiden bongaaminen on osa yhtyeemme keikkakokemusta.

Ahonen: Kepu pettää aina!

Kemppainen: Näihin kuviin ja tunnelmiin.

Mikäli Pässilauman keikan näkeminen kiinnostaa, yhtye on mahdollista nähdä huomenna 21. joulukuuta esiintymässä ravintola Cactuksessa Helsingissä.

Pässilauma Facebookissa

Haastattelija: Aleksi Parkkonen