Kun synkkä ruotsalainen hard rock saapui Suomeen – Sparzanza esiintyi Lutakossa kovassa iskussa

Toissa syksynä kahdeksannen studioalbuminsa julkaissut Sparzanza vietti viime vuotensa jonkin asteisessa hiljaiselossa. Nyt rattaat on laitettu jälleen pyörimään, ja ruotsalaisyhtye aloitti uuden vuoden esiintymällä Suomessa neljällä paikkakunnalla. Yhtye esiintyi torstai-iltana Jyväskylän Lutakossa yhdessä Man.Machine.Industryn kanssa.

Jyväskylän Lutakko alkaa ikänsä ja vuodesta toiseen tasokkaiden esiintyjiensä puolesta lukeutua Suomen legendaaristen keikkapaikkojen kuten Tavastian, Rytmikorjaamon ja Pakkahuoneen joukkoon. En ole aiemmin vieraillut Lutakossa, mutta kun kohdalle sattui tarpeeksi motivoiva bändi, oli aika lähteä tutustumaan Jyväskylän kuuluisaan keikkapaikkaan.

Lutakko yllätti mieluisasti. Se ei ole mikään perinteinen yökerho vaan pikemminkin hieman karu teollisuusrakennus, joka on sisustettu niin rokki- kuin metallikansalle sopivaksi. Tilasta löytyy niin sohvia, penkkejä kuin korotettu esiintymislava, josta esiintyjät näkee hyvin. Sali yllätti hieman pienuudellaan, sillä olin kuvitellut sen olevan saman kokoinen The Circuksen kanssa.

J. Bergmanin vuonna 2000 perustama Man.Machine.Industry aloitti illan musiikilliset aktiviteetit. Nelihenkinen yhtye kampesi itsensä lavalle hieman kahdeksan jälkeen ja aloitti esityksensä väkevästi perinteistä heviä räiskien. Yhtyeen musiikki vaikutti olevan heviä hienoisella power metal -elementillä. Niin kappaleilla kuin esiintymisellä pyrittiin saamaan aikaan mahtipontisuutta ja uhon täytteistä ilmapiiriä. Vastapainoksi äkäiselle esiintymiselle yhtyeen nokkamies Bergman jututti yleisöä lempeästi ja rohkaisi ihmisiä lähemmäksi lavaa.

Innokkaasta esiintymisestä ja aidosta heittäytymisestä huolimatta Man.Machine.Industryn esiintyminen tuntui pitkäveteiselle ja aavistuksen väkinäiselle. Huomasin samanlaisia reaktioita myös muussa yleisössä, mutta eturiveissä jaksettiin siitä huolimatta innostua keikasta. Lämmittelijäyhtyeen musiikki kuulosti niin perusheville kuin olla ja voi. Siinä ei ollut oikein mitään persoonallista, mikä olisi innostanut. Se on sääli, sillä olin toivonut lämmittelijäyhtyeen olevan mielenkiintoinen uusi tuttavuus.

Illan pääesiintyjä sai tunnelman kuitenkin kohoamaan jo ”Announcing The End” -kappaleen intron aikana. Tuomiopäivän pasuunat pauhasivat pahaenteisesti, ja ruotsalaisviisikko alkoi esiintyä väkivahvasti paikalle saapuneille. Sparzanza ei aluksi malttanut kuin tervehtiä yleisöä ja keskittyä soittamaan kappaleen toisensa perään. Kun kappaleita oli soitettu jo vajaa kymmenkunta, alkoi vokalisti Weileby jututtaa yleisöä enemmän.

Sparzanza otettiin Lutakossa vastaan ilolla. Innostusta lisäsi taatusti yhtyeen jäsenten päälleen laittamat ”Suomi”-paidat. Weileby ylisti suomalaista yleisöä illan aikana useaan kertaan ja muistutti kuulijoita siitä, miten mukavaa Suomeen on aina tulla soittamaan. Kyse ei ollut pelkästä sanahelinästä vaan yhtyeestä oli huomattavissa aito innostuneisuus. Mitä pidemmälle keikka eteni, sitä hurjemmiksi välispiikit muuttuivat, eikä stereotyyppisiltä ruotsalaisvitseiltä voitu välttyä. Osansa saivat myös Justin Bieberin fanittajat.

Illan aikana kuultiin jo tutuksi muodostuneita hittejä mutta myös uusimman albumin kappaleita. Kappalelistalle olivat päätyneet myös Sparzanzan vanhemmasta tuotannosta ”Before My Blackened Eyes” ja ”Gone”. Erityisesti ”Before My Blackened Eyes”  ilostutti itseäni. Kappaleen aikana kuultiin myös basisti Johan Carlssonin vaikeroivaa laulua, mikä sopi erinomaisesti kappaleeseen.

Vaikka illan lämmittelijäyhtye ei tehnyt vaikutusta, pelasti pääesiintyjän keikka illan. Sparzanza esitti tiukan, monipuolisen ja viihdyttävän ohjelmiston. Tällä kertaa myös Weilebyn ääni oli kovassa iskussa, ja oli mukava kuunnella hänen murinoitaan. Sparzanza ei ole välttämättä suuren massan suosiossa, mutta se ei silti tee tyhjäksi sitä, miten kovatasoisesta ja hioutuneesta yhtyeestä sen kohdalla on kyse. Vaikka yhtyeen mittariin on kertynyt jo reilusti yli kaksikymmentä vuotta, ei meno tunnu hiipuvan.

Sparzanza Facebookissa

Man.Machine.Industry Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Kommentit