Kuolemaa kolmessa näytöksessä: Kataklysm, Septicflesh ja Aborted Nosturissa

kataklysm-group-2015-2-1280Viime lauantaina Helsingissä kuolemannälkäisille metallifaneille tarjoiltiin korea kolmen ruokalajin illallinen, kun Kataklysm, Septicflesh ja Aborted valtasivat Nosturin. Kyseen ollessa kolmesta genreään eri tavalla tulkitsevasta orkesterista, ei tilaisuus olisi voinut olla otollisempi allekirjoittaneelle kokea tämä death metallin tulikaste. Lopulta tapahtuma ei suinkaan ollut yksipuolinen tarjoilu faneille, vaan sekä yleisöä että esiintyjiä vastavuoroisesti voimaannuttanut elämys.

Illan ensimmäinen esiintyjä oli belgialainen Aborted. Kunnioitettavasta kahdeksan studioalbumin iästään huolimatta bändi ei ollut moksiskaan avausaktin roolistaan, vaan kirjaimellisesti repi 40 minuutin soittoajasta kaiken ilon irti. Mikäpä olisikaan ollut repiessä, kun bändi sai taakseen jo tässä vaiheessa sankoin joukoin paikalle saapuneen yleisön varauksettoman tuen. Moshpit lähti pyörimään heti ensitahdeista alkaen, eikä tunnelma siitä pahemmin latistunut koko setin aikana.

Aborted_band-480x320Ulosanniltaan Aborted oli illan esiintyjäkolmikosta ylivoimaisesti raain, sillä armotonta riffisahausta ja rumputulta tasoitti välispiikkien lisäksi lähinnä vain kitaristikaksikon taitavat soolot. Laulaja Sven de Caluwén suoritus puolestaan vaihteli katu-uskottavasta korinasta lähes epäinhimilliseen rääkymiseen, ja kun se spiikkauskin onnistui yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksen tuomalla karismalla, ei esityksestä heikkoa lenkkiä tahtonut löytyä hakemallakaan. Laulaja de Caluwé kehui keikkaa tähänastisen kiertueen parhaaksi ja setin päätyttyä yleisö jäi kuselle karkaamisen sijaan vaatimaan encorea, joten osapuolille jäi tästä paljon enemmän kuin luu käteen.

Kreikkalainen Septicflesh aloitti kunnioitettavan lyhyen eli noin 20 minuutin väliajan jälkeen. Yleisöä näytti tässä vaiheessa kertyneen jo täyden salin verran, joten selvästikään kattaus ei ollut houkutellut paikalle vain pääesiintyjä Kataklysmin faneja. Oli kyse sitten persoonasta tai odottamattoman suuresta yleisöstä, vaikutti laulaja-basisti Spiros Antonioun esiintyminen jokseenkin hermostuneelta. Septicfleshin sinfonisempi ja tunnelmoivampi death metal ei livenä tosin kaivannutkaan miehistöltä varsinaista rokkikukkoilua, ja spontaanin moshpittailun sijaan yleisön osallistuminenkin jäi enimmäkseen päännyökyttelyn ja pirunsarvien vilauttelun tasolle.

septic-flesh-2015Missään nimessä aneemiseksi ei kuitenkaan sen pahemmin bändin kuin yleisönkään panosta voi kutsua, ja erityisesti setin toisena kappaleena kuultu ”Communion” sai juhlakansan piiskaletit viuhumaan. Yhtyeen teatraalisuus yhdistettynä muun muassa ”Pyramid God”, ”Order of Dracul” ja ”The Vampire from Nazareth”-biisien ilmentämään tematiikkaan puolestaan aiheutti allekirjoittaneessa hienoista vaaran tuntua, josta enää aniharvan bändin kohdalla pääsee nauttimaan. Edeltäjänsä tavoin myös Septicfleshin laulaja kehui keikkaa turneen parhaaksi, joten ilmassa oli selvästi oikeanlaista latausta bändien ja yleisön välillä.

Kello 22:15 koitti viimein pääesiintyjä Kataklysmin vuoro. Sitä suomalaiset ovat saaneetkin odottaa jo pitkän tovin, sillä bändi esiintyi Suomessa uransa ensimmäistä kertaa. Setin kaksi ensimmäistä kappaletta menivätkin yleisöllä jokseenkin jälleennäkemistä ihmetellessä, mutta laulaja Maurizio Iaconon tätä kipukohtaa käsitellyt juttutuokio vapautti tunnelman saman tien, eikä yleisön lojaaliudesta ollut loppukeikan aikana enää mitään epäselvyyttä.  Kataklysmin melodinen, mutta ärhäkkä runttaus puri kuin häkä, ja itselleni parhaiten jäivät mieleen keikan avannut ”Breaching the Asylum”, ”If I Was God…I’d Burn It All” ja ”The Chains of Power”.  Viidentoista kappaleen soittolistalta neljä oli bändin tuoreimmalta albumilta ”Of Ghosts and Gods”, ja loput olivat tasaisia poimintoja yhtyeen diskografiasta aina ”Epic: The Poetry of Wariin” saakka. Alkupään tuotannon karsiutuminen setistä ei ole ihme ottaen huomioon bändin silloisen laulajan ja keikan ”tunti turpaan”-konseptin, johon ei kahdestatoista albumista saa mitenkään mahtumaan kaikkea.

kataklysmPitkä ura näkyi Kataklysmin esityksessä rutinoituneena itsevarmuutena, mutta ei kuitenkaan leipääntymisenä. ”Manipulator of Souls”-kappaleessa kuultua korkeampaa kärinää lukuun ottamatta Iacono pysytteli itselleen ominaisessa ärjymisessä, ja rytmiryhmä hoiti tonttinsa rautaisella ammattitaidolla. Lavarekvisiitta oli korutonta, mutta estradin eteen ja sivuille asetetut portaat antoivat muusikoille tilaisuuden paistatella hieman korkeammilla korokkeilla, ja niin he aktiivisesti myös tekivät.

Kataklysm soitti tyhjäkäynnistä vapaan setin, jota tahdittivat Iaconon lyhyet kiittelyt ja spiikkaukset, joihin toki mahtui se yksi perkelekin mukaan.  Viimeisen kappaleen päätteeksi bändi marssi lavalta pois asiaankuuluvasti ilman turhia kumarteluja. Hieman hullunkurisesti toisin kuin molempien lämppäreiden kohdalla, yleisö ymmärsi keikan olevan ohi ja encoret jäivät sekä pyytämättä että soittamatta.

Tammikuisena lauantaina Nosturissa koettiin ainutlaatuiset death metal-juhlat, joissa lämppäreiden ja pääaktin sijaan tuntui olevan kolme tasa-arvoista orkesteria, joista yhdellä oli vain muita pidempi soittoaika. Aborted ja Septicflesh soittivat molemmat noin neljäkymmentä minuuttia runsaslukuiselle yleisölle, molemmilla oli omat lavasteensa ja molemmat saivat yleisöltä täyden tuen ”we want more”-vaatimuksia myöten. Lopulta Kataklysm korjasi omansa ja Nosturista poistui Helsingin pakastavaan yöhön satamäärin tyytyväisiä faneja.

Settilista (Kataklysm): Breaching the Asylum / If I Was God… I’d Burn It All /As I Slither / The Black Sheep / Manipulator of Souls / At the Edge of the World / Thy Serpents Tongue / Push the Venom / The Ambassador of Pain / Where the Enemy Sleeps… / Soul Destroyer / The Chains of Power / Open Scars / In Shadows & Dust / Crippled & Broken

Septicflesh: War in Heaven / Communion / Order of Dracul / Pyramid God / Prototype / The Vampire from Nazareth / Anubis / Prometheus

Teksti: Ossi Kumpula

Kommentoi julkaisua