Kuunvalo ja muita tarinoita – Arviossa Avantasian ”Moonglow”
Tobias Sammetin ensimmäisestä Avantasian ”metallioopperasta” tulee kuluneeksi tammikuussa jo 18 vuotta. Edguyn riveistä tutuksi tulleen monilahjakkuuden projekti on hiljalleen noussut suureen suosioon ja ylittänyt Edguyn suosion jo aikapäiviä sitten. Eikä tämä ole ihme, kun huomioidaan albumien laatu sekä kaikki ne lahjakkaat laulajat ja muusikot, jotka ovat Avantasian levyillä ja keikoilla vuosien varrella esiintyneet. Uusi ”Moonglow” ei tuo muutosta kaavaan, ja levyllä esiintyvät maestron lisäksi Jorn Lande, Miles Petrozza, Eric Martin, Geoff Tate ja Michael Kiske, vain muutamia mainitakseni. Kattaus ja peruspalikat ovat siis kunnossa, kuten aina Avantasian kohdalla. ”Moonglow” ja sen asema bändin discografiassa määritellään näin ollen albumin sisällön perusteella.
Avantasian edellinen albumi ”Ghostlights” on yksi parhaista albumeista, jolla Tobias Sammet on ollut mukana. Lähtökohta ei koskaan ole helppo, kun lähdetään tekemään seuraajaa fanien ja kriitikoiden laajasti arvostamalle albumille. Ensimmäinen kuuntelu menee vielä ihmetellessä. ”Moonglow” ei ole samanlainen kerrasta kolahtava teos kuin ”Ghostlights”. Sen melodiat ovat aluksi hieman vaikeammin hahmotettavia. En saanut otetta albumista parilla ensimmäisellä kuuntelukerralla. Kaikki on suurta ja mahtipontista. Melodiaa, sooloa ja upeaa vokalisointia riittää monen levyn tarpeiksi, mutta kokonaisuuden hahmottaminen vaatii aikaa.
Albumilla kuullaan totutusti sekä pitkiä teosmaisia kappaleita että lyhyempiä perinteisiä power metal -biisejä. Toisaalta Avantasian musiikin kategorisoiminen power metaliksi ei jotenkin enää ole riittävää. Albumilla kuullaan toki power metalia, mutta myös niin paljon muuta. Musiikki hengittää vapautuneesti ilman kahleita ja yksityiskohtien määrä on valtava. ”Moonglow” on progressiivinen teos, ei epäilystäkään. Albumin lyyriset teemat ovat hyvin tutunoloisia, joten fantasian ja sadun välimaastossa mennään kuten aiemminkin. ”Moonglow” on albumi, josta voi nauttia pelkästään musiikin tasoilla tai jonka tarinoihin voi halutessaan uppoutua syvemmälle.
Liki 10-minuuttinen ”Ghost In The Moon” aloittaa albumin reteästi. Piano soi ja tunnelma on kuin Meat Loafin albumilta. Pitkä polveileva kappale paranee kuuntelujen myötä ja on erinomainen aloitus albumille. ”Book Of Shallows” jyrää raskaasti, ja biisin lopulla pääsee irti Kreatorin Miles Petrozza. Biisi toimii erittäin hyvin eikä tingi tarttuvuudestaan raskaudestaan huolimatta. Kaunis ”Moonglow” soi Candice Knightin komean laulun saattelemana toimien siltana albumin magnum opukselle ”The Raven Child”. Yli 11-minuuttinen teos soi monipuolisesti säilyttäen jänteensä alusta loppuun. Tobias Sammet on taitava säveltäjä ja osaa luoda kappaleita, jotka pituudesta huolimatta säilyttävät kiinnostavuutensa. Jorn Lande ja Hansi Kürsch laulavat maestron lisäksi kerrassaan upeasti koko teoksen ajan.
”Starlight” on perinteinen power metal -veisu erittäin tarttuvalla melodialla. Kaunis pianoballadi ”Invincible” soi myös upeasti. Erityismaininta menee Geoff Taten ja Sammetin vaikuttavalle duetolle. Hienoja ovat myös seitsenminuuttiset ”Alchemy” ja ”The Piper At The Gates Of Dawn”. Melodisia, monipuolisia ja kuuntelua kestäviä kappaleita molemmat. Oikeastaan koko albumi on priimalaatua, ei siitä mihinkään pääse. Ensimmäisten kuuntelujen ihmettelyn jälkeen albumi kasvaa kuuntelu kuuntelulta ja on lopulta vähintään yhtä hyvä kuin ”Ghostlights” – ellei jopa parempi. Hattu päästä tekijämiehille.
9-/10
1. Ghost In The Moon
2. Book Of Shallows
3. Moonglow
4. The Raven Child
5. Starlight
6. Invincible
7. Alchemy
8. The Piper At The Gates Of Dawn
9. Lavender
10. Requiem For A Dream
11. Maniac