”Kuusitoista vuotta yhdellä rundilla” – haastattelussa brittiläisen punk-legenda The Vibratorsin laulaja-basisti Pete Honkamäki
Kaaoszine on saanut harvinaislaatuisen vieraan haastateltavakseen. Kyseessä on herra, joka on omassa yhtyeessään päätynyt tekemään niin kiistatonta kotimaisen kuin brittiläisenkin punk rockin historiaa. Kyseessä on suomalaislähtöinen laulaja-basisti Pete Honkamäki vuonna 1976 perustetusta, ankaralla työmoraalilla toimivasta, lontoolaisesta veteraanitriosta The Vibrators. Honkamäki on soittanut yhtyeen kokoonpanossa loppuvuodesta 2003 alkaen. Vuosien varrella useaan otteeseen Suomessakin vieraillut The Vibrators on ehtinyt kohta 45-vuotisen uransa aikana jakaa lavan monien legendaaristen punk rock -yhtyeiden ja -artistien kanssa. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Sex Pistols, Iggy Pop feat. David Bowie, U.K. Subs ja The Stranglers.
Moi Pete ja kovasti tervetuloa Kaaoszinen haastateltavaksi. Mitä sinulle kuuluu, ja millainen vuosi 2019 on ollut The Vibratorsille?
Mainos päättyy
Pete: Kiitti. On hianoo, että kotimaassa on kiinnostusta meikäläisen elämänmenosta. Mulle kuuluu ihan hyvää. Ollaan rundattu tosi paljon ja päästy soittamaan maissa, joissa ei oo ennen käyty.
Kertoisitko lukijoillemme heti alkuun hieman henkilökohtaisesta historiastasi ja musiikillisesta urastasi ennen The Vibratorsiin liittymistä?
Pete: Mä oon lähtöisin Tampereelta. Pitkäaikasimmat bändini Suomen ajoilta oli VooDooZoo, joka oli eka bändi, jossa mä soitin bassoo. Se tais olla 80-luvun puoltaväliä. Toinen pitkään toiminut bändini oli Capital Crime, jossa mä olin vaan laulajan tontilla. Se touhu alko Tampereella 1980-luvun loppupuolella. Siinä oli mukana Jypi (Kaaos), Lahti (Bastards) ja Make (Tampere SS & Pyhät Nuket). Me julkaistiin yks 7” vinyylilevy, mut homma ei pysynyt kasassa. Mä muutin Hesaan ja pistin bändin kasaan uudella kokoonpanolla. Saatiin yks EP ulos ennen kuin homma hyyty. Sit kesällä 1997 laitettiin Hannu Finnilän kans kasaan bändi, jonka nimeksi tuli No Direction. Vähän yli vuosi tuota myöhemmin me muutettiin Lontooseen asumaan ja tekemään musaa. Me rundattiin Briteissä tosi paljon ja saatiin älyttömän hyvää palautetta musalehdistöltä. Valitettavasti levy-yhtiöt ei tarjonneet sitä, mitä me ois tarvittu, ja 2002 meiltä loppu into jatkaa.
Mainos päättyy
Hajoamisemme jälkeen mä päädyin U.K. Subsin basistiksi, kun olin niillä kuskina lyhyellä Euroopan-rundilla 2002. Niitten basisti häippäs, ennen kuin rundi oli purkissa. Charlie Harper [laulaja] sai mut vakuutettua, että meikä hoitaa kaksi viimestä keikkaa. Onneks oli iltapäivä aikaa opetella setin biisit. Soitettiin sit muutamalle tuhannelle ihmiselle, ja se oli elämäni tärkein keikka.
Entä milloin, kuinka ja millaisten tapahtumien ja sattumien seurauksena päädyit The Vibratorsin jäseneksi?
Pete: Mä jatkoin ”Subsien” basistina about vuoden, mutta se homma oli vähän huteralla pohjalla, enkä ollut kiinnostunut jatkamaan vakkarina. The Vibrators haeskeli siinä vaiheessa basistia niitten jenkki-rundille, ja mun puhelinnumero pääty niille Charlien kautta. Yhtenä päivänä niiden laulaja-rumpali John ”Eddie” Edwards soitti ja kysyi, olisinko kiinnostunut seitsemän viikon reissusta heidän kanssaan. Totta kai mä olin. Ne lähetti mulle biisit ja jotain ideaa, mistä nuotista pitää lähteä hakemaan bassokuvioita. Opettelin setin himassa. Meillä oli yhet akustiset ”treenit”, keikka Nottinghamissa ja sit oltiinkin seuraavaksi jo Californian auringon alla. Siitä reissusta tuli aivan törkeen hyvä.
Bändimme alkuperäisjäsenet, kitaristi Ian ”Knox” Carnochan ja Eddie, kohtelivat mua jo tuolloin täysivaltaisena jäsenenä, mikä tuntui helvetin hyvältä. Rundin jälkeen jatkoin basistin tontin paikkaamista ja soitin sit silloiselle vakkaribasisti Robbielle, joka kertoi, ettei rundaaminen enää kiinnostanut häntä. Totesin, että mua kiinnostaa, ja loppu on historiaa.
Mainos päättyy
Mitkä ovat olleet itsellesi suurimpia haasteita musiikillisella urallasi The Vibratorsissa tai sitä ennen?
Pete: Bändihommissa on helvetisti haasteita. Itseensä luottaminen on iso kynnys. Periksiantamattomuus on tärkee juttu, jos haluaa päästä eteenpäin musamaailmassa. Bändit ei oo syntyneet kestämään loputtomiin, ja kun juttu hajoo, niin ei kaikki jaksa lähteä taas rakentamaan bändiä täysin puhtaalta pöydältä. Onneksi oon sen verta jääräpää, että jaksoin jatkaa soittamista. Muuten en olis rundannut ympäri maailmaa viimeiset 16 vuotta.
Mitkä ovat mielestäsi musiikillisesti The Vibratorsin parhaimmat puolet?
Pete: Kyllä se on aina ollut bändimme biisien tekijät. Tällä bändillä on tosi paljon hyvää matsku,a josta saa helvetin hyvän live-setin kasaan ilman täytebiisejä.
Mainos päättyy
Lokakuun puolessavälissä soittamanne Helsingin Mascotin keikan perusteella teillä on pirun hyvä ja lavalta hienosti välittyvä, positiivinen tekemisen meininki. Mitkä asiat pitävät mielestäsi The Vibratorsin edelleen viriilinä ja energisenä livebändinä kaikkien näiden vuosien jälkeen?
Pete: Me soundataan tosi hyvältä kimpassa, mikä vaikuttaa meidän omaan fiilikseen lavalla. Iskee sellanen lataus, ettei anneta yhtään armoo vaan isketään sata prosenttia tiskiin.
Kyllä saa olla tosi laimee yleisö, jos ne ei innostu siitä, mitä niille tarjotaan.
Heititte juuri nelisen keikkaa Suomessa ja olette vierailleet täällä tasaisesti parin vuoden välein. Miltä tuntuu soittaa The Vibratorsilla Suomessa? Kuinka DIY-henkinen kiertue-elämä vielä maistuu kaltaisellenne veteraanibändille, vai maistuuko se ylipäätään?
Pete: Kyllä Suomeen on aina nasta tulla soittamaan. Meillä on aina hyvin ryhmää keikoilla. Me ollaan niin totuttu tekemään ite kaikki, mitä kiertueella tarttee tehä, ettei sitä enää ajattele.
Kuinka kuvailisit The Vibratorsin jäsenten – sinun, Eddien ja nykyisen kitaristinne Nigel Bennettin – välistä bändikemiaa? Kuinka hyvin se toimii, ja mitkä ovat sen haastavimmat ja ne parhaimmat puolet?
Pete: Me kolme ollaan aika helvetin erilaisia persoonia. Me ei hengata kimpassa, jos meidän ei tarvi. Tää ei tarkota, että meillä olisi huonot välit. Me vaan annetaan toisillemme tilaa ja tehdään omat juttumme varsinkin pitemmillä reissuilla. Sit kun on aika vetää keikka, nin me hitsaudutaan yhteen musiikillisesti joka on aina hieno fiilis.
Kuinka paljon keikkailette vuosittain? Kuinka pitkiä ja millaisia kiertueenne nykyisellään ovat?
Pete: Multa on kysytty, että kuin pitkään rundi on kestänyt, ja vastaus on: kuusitoista vuotta. Useimmilla bändeillä on pitkät tauot rundien välillä, mutta me soitetaan melkein joka viikonloppu Briteissä, jos ei olla pitemmällä reissulla. Tänä vuonna tulee tehtyä about 100 keikkaa.
Mainitse joku ikimuistoisimmista keikkakokemuksistanne The Vibratorsin kanssa.
Pete: Soitettiin klubikeikka São Paulossa, Brasiliassa muutamia vuosia sitten. Piti olla semi-akustinen keikka. PA-laitteisto oli sen verran heikkoa laatua, ettei Knoxin laulu kuulunu, mut noin 200-päinen yleisö lauloi koko setin alusta loppuun. Se oli ihan mieletön fiilis.
Kuinka paljon teillä on kirjoitettuna uutta, toistaiseksi levyttämätöntä The Vibrators -biisimateriaalia? Milloin The Vibratorsilta on lupa odottaa uutta levyjulkaisua, jos sitä ylipäätään on lupaa odottaa?
Pete: [Vuonna 2008 yhtyeen jättänyt] Knox on aina ollut tämän bändin ykkösbiisienkirjoittaja, ja hänen arkistostaan on tullut pääosa levyjen materiaalista vielä senkin jälkeen, kun se päätti lopettaa aktiivisen bänditouhun. Sillä taitaa olla 200–300 biisiä demottuna. Tällä hetkellä en tiedä, tuleeko meiltä uutta levyä enää ulos. Aika näyttää.
Missä päin Lontoota asustelet nykyään? Millaista on mielestäsi asua Englannissa vuonna 2019?
Pete: Mä asun Lontoon pohjoispuolella, South Tottenhamissa. Kyllä mä edelleen viihdyn täällä. Poliitikot tosin yrittää tehdä ihmisten elämän vaikeeks just nyt. Katotaan, kuinka käy ”Brexshitin” kanssa.
Britannian poliittisessa elämässä eletään tosiaan Brexit-väännön myötä epävakaita ja kummallisia aikoja. Kiinnostaako ja koskettaako asia sinua tai teitä? Millaiselta paikallinen poliittinen tilanne vaikuttaa sinun perspektiivistäsi, ja vaikuttaako Brittien poliittinen epävakaus ehkä jotenkin bändinne toimintaan tai keikkailuun?
Pete: Kyllä se vaikuttaa tosi paljon. Oli aika karmee fiilis, kun selkis äänestystulos. Siitä lähtien on vallinnut totaalinen epävarmuus siitä, mitä tulee tapahtumaan. Ison-Britannian ero EU:sta ilman hyvää diiliä tulee vaikeuttamaan bändien Euroopan-keikkailua isolla kädellä. Kuvioon tulee työluvat ja muu paperisota. Bändit joutuu maksamaan tuontiveron kaikesta myyntikamasta (paidat, levyt ym. merchandise), mitä ne vie EU:n alueelle. Voi olla, että tulevaisuudessa Euroopan kiertäminen tulee liian kalliiksi brittibändeille.
Kuinka elinvoimainen Lontoon ja Brittien saaren punk-skene on nykyisellään? Onko se mielestäsi muuttunut jotenkin vuosien varrella? Mitkä asiat siitä ovat mielestäsi säilyneet ennallaan?
Pete: Skene on tosi hyvällä mallilla. Keikoilla käy hyvin ryhmää, ja fiilis on aina tosi hyvä. Ei se oo muuttunut paljoa mun brittivuosien aikana.
The Vibrators on eräs legendaarisimmista, edelleen kasassa olevista ja aktiivisesti keikkailevista, alkuperäisistä brittiläisistä punk-yhtyeistä. Onko yhtyeenne toimintakulttuuri muuttunut jotenkin vuosien varrella?
Pete: Ainoa, mikä muuttuu, on miehistö. Tekemisen meininki pysyy aikalailla samana. Me ollaan live-bändi. Pääasia on, että keikkaa pukkaa.
Miltä sinusta itsestäsi on tuntunut olla tekemässä jossakin määrin niin suomalaisen kuin brittiläisenkin punk rockin historiaa The Vibratorsin runkomiehenä?
Pete: Kyllä se on hieno asia, jos jengi näkee mun panoksen tollai. Makee fiilis tulee aina, kun miettii, mitä on nähnyt ja kokenut tämän bändin kanssa.
Heitä joitakin musiikillisia esikuviasi tai suosikkibändejäsi, jotka ovat vaikuttaneet omaan muusikon uraasi. Mitä musaa diggailet itse?
Pete: Hanoi Rocks oli bändi, joka sai mut lähtemään soittamaan musaa. Pelle Miljoona ja sen bändit kolahti lujaa kanssa. Stray Cats ja Lords Of The New Church on edelleen kovassa pyörityksessä. Uudempia juttuja mun soundtrackillä on The Bronx ja LP, joka on aivan mieletön biisien kirjoittaja ja uskomattoman hyvä laulaja. Mutta loppupeleissä mä kuuntelen musaa ihan laidasta laitaan.
Kaipaatko Briteissä asuessasi Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista kenties jotain?
Pete: Saunaa. Mikään ei nollaa päätä paremmin… Ja lonkkua… Ja Ilveksen pelejä Hakamettäs. Toi on vaan alkua. Lista on pitkä. Sen takia on nasta tulla käymään usein [Suomessa]. Sitä arvostaa arkistakin juttua ihan eri lailla.
Mitkä ovat The Vibratorsin tulevaisuuden suunnitelmat tai näkymät vuodelle 2020?
Pete: Keikkoja ja lisää keikkoja.
Kerrohan lopuksi terveisesi Kaaoszinen lukijoille ja suomalaisille Vibraattori-diggareille ja faneille, ole hyvä.
Pete: Kiitos kaikille, jotka ootte pitäneet lippua korkeella. Mulla on myös uusi bändi, joka tottelee nimee Time To Kill. Käykää tsekkaamassa meidän Facebook-sivu. Cheers and beers!
Kiitämme kovasti Peteä ja The Vibratorsia Kaaoszinelle suomasta haastattelusta ja toivomme heille pitkää ikää ja parhautta kiertueen tuleville vuosille.
