”Kyllähän ne pukuhuoneet ovat välillä aika reippaassa verikerroksessa” – Haastattelussa ensi viikolla festarikesän käyntiin polkaisevan Steelfestin bäkkärivastaava Aino Lahdensuo

Äärimetalliin keskittyvää Steelfest-festivaalia juhlitaan jälleen 16.-18. toukokuuta Hyvinkäällä. Tänä vuonna esiintyjäkaartiin kuuluvat muun muassa Gorgoroth, Blasphemy, Mysticum ja Inquisition. Kaaoszine sai mahdollisuuden hypätä hetkeksi festivaalien verhojen taakse ja kysellä festivaalien takahuonetarjoiluista vuosien ajan vastanneelta Aino Lahdensuolta siitä, mitä festivaalien kulisseissa tapahtuu.

Moikka Aino! Mitä kuuluu kevääseen 2024?

Lahdensuo: Kiitos, hyvää kuuluu festareita odotellen!

Vastaat Hyvinkäällä toukokuussa järjestettävän Steelfest Open Air -festivaalin raidereista ja backstagesta. Kuinka alun perin päädyit mukaan tekemään festivaalia, ja monesko vuosi vuosi 2024 on festivaalien kimpussa?

Lahdensuo: Päädyin mukaan tutun ja sattumien kautta. Aloitin vuosia sitten Steelfesteillä sisälavan apukätenä, siitä jo seuraavana vuonna backstagella. Vuosi vuodelta on tullut lisää hommaa ja vastuuta, mikä on mukavaa. Tämä vuosi on kahdeksas Steelfesteillä.

Mitä työnkuvaasi yleensä kuuluu, missä vaiheessa järjestelyt ovat omalta osaltasi tällä hetkellä?

Lahdensuo: Työnkuvaani kuuluu esivalmistelut, hankinnat ja raiderit. Festareilla sitten pyöritän tiimiäni, johon kuuluu tänä vuonna seitsemän ihan mahtavaa työntekijää. Työni festareilla on monipuolista ja erittäin hektistä, ja koskaan ei tiedä mitä tulee eteen. Se taitaakin olla syy, miksi pidän tästä niin paljon. Selvitän artistien yllättäviä toiveita, ongelmia ja kysymyksiä sekä kyytejä, ruokia, aikatauluja ja pidän huolta, että koko backstage pyörii ajallaan. Työ pitää sisällään paljon. Hommat ovat hyvin aikataulussa, ja valmista tulee festareihin mennessä.

Olet vuosien varrella nähnyt bäkkärillä varmaan yhtä ja toista. Mikä on ollut erikoisin asia, joka artistin raiderissa on tullut vastaan? Saitteko asian järjestettyä?

Lahdensuo: Erikoisin asia taitaa olla niinkin tylsä kuin sukat. Artisti pyysi raiderissaan seitsemän paria tavallisia sukkia. Kun artisti sitten sai sukkansa, ei hän laittanut niitä jalkaansa vaan kaatoi jokaiseen sukkaan lääkkeitä, pyöritti sukat palloiksi ja kertoi minulle käyttävänsä niitä dosettinaan.

Erikoisia pyyntöjä tulee vastaan aina välillä, ja jos pitäisi listata niin ruhot, kylkiluut ja eläinten päät teurastamolta menevät ehkä siihen sarjaan, vaikka ne eivät olekaan harvinaisia tämän genren keikoilla.

Onko artistien raidereissa näkynyt selkeitä muutoksia viimeisten vuosien aikana? Onko esimerkiksi alkoholin määrä raidereissa vähentynyt muuttuneiden terveysihanteiden myötä?

Lahdensuo: Alkoholin määrä ei ole muuttunut, mutta selkeä muutos on tapahtunut laadun suhteen. Yhä useammassa raiderissa pyydetään pienpanimo-oluita. Lisäksi lihattomuus ja gluteeniton ruokavalio ovat selvästi kasvattaneet suosiotaan.

Onko tänä vuonna tullut vastaan mitään erikoisempia tai yllättäviä toiveita artistien suunnalta?

Lahdensuo: Vastaan nyt tylsästi, että on. En voi kuitenkaan kertoa mitä, jottei tule paljastettua keikoista mitään sellaista, mitä ei saisi. Anteeksi!

Olen kuullut, että Steelfestissä takahuoneen tarjoilut ovat aina sujuneet erittäin mallikkaasti, ja artisteilta tulee yleensä aina kehuja järjestelyistä. Mitä asioita pyritte ottamaan artistien osalta huomioon heidän saapuessaan festivaaleille? Noudatetaanko raidereita orjallisesti, vai onko esiintyjillä yleiset raiderit, jotka jokaisen kohdalla täytetään?

Lahdensuo: Pyrimme tietenkin ottamaan kaikki toiveet huomioon ja täyttämään ne mahdollisuuksien mukaan. Sanon sitä myös työntekijöillenikin: meidän hommaa on asiakaspalvelu, ja meidän asiakkaita ovat meidän artistit. Pyritään järjestämään artistille hyvä ja positiivinen kokemus.

Äärimetallin saralla erilaiset maskit ovat tavallisia, ja myös verta käytetään rekvisiitaksi esiintymiseen. Kuinka sotkuiseksi takahuoneet menevät festivaalien aikana, joudutaanko huoneet esimerkiksi pesemään jokaisen illan päätteeksi? Onko tilojen pitäminen puhtaana haasteellista järjestäjälle?

Lahdensuo: Riippuu pitkälti artistista, mutta kyllä ne pukuhuoneet ovat välillä aika reippaassa verikerroksessa. Pukuhuoneet pestään joka artistin vaihdon välissä, desinfioidaan ja valmistellaan seuraavalle. Pari vuotta sitten muistan jynssänneeni työntekijäni kanssa katosta asti veritahroja irti. Pitää lisätä erityismaininta työntekijälleni, joka urheasti veti viime vuonna muovipussit jalkaan lähtiessään pesemään suihkutiloja. Hyvä Emmi!

Steelfestissä on tunnetusti yleisön puolesta varsin vähän järjestyshäiriöitä. Päteekö sama myös takahuoneeseen, eli osaavatko artistit olla ihmisiksi, vai joudutaanko heitä poistamaan esimerkiksi liiallisen humalatilan tai huonon käytöksen vuoksi?

Lahdensuo: Nyt täytyy vähän hehkuttaa meidän artisteja. Harvoin on mitään ongelmia kenenkään kanssa, ja se vähäinenkin loppuu yleensä lyhyeen. Toki ihmiset juovat, ja osa ihan kaksin käsin, mutta aina sieltä omin voimin lähdetään pois.

Mikä on ikimuistoisin Steelfest-muistosi, jonka voit jakaa? Ehditkö festareiden lomassa koskaan katsomaan suosikkibändiesi keikkoja?

Lahdensuo: Tosi vaikea valita vain yhtä, niitä on monta. On hauskoja hetkiä, mahtavia keikkoja, ja vatsa kipeänä nauramista. Kovana Cult of Fire -fanina vastaisin sen keikan. Sen ehdin aikoinaan katsomaan kokonaan! Nyt muutamana vuonna on keikkojen katselu jäänyt aika vähälle. Viime vuonna ehdin katsoa yhdeltä keikalta yhden biisin.

Iso kiitos ajastasi ja kaikkea hyvää festivaalien valmisteluun. Haluatko lopuksi sanoa jotakin Kaaoszinen lukijoille?

Lahdensuo: Mahtavaa festarikesää jokaiselle, pidetään huolta toisistamme ja törmätään Steelfesteillä!