Kypärä, kilpi ja kitara: Saxonin nimikkodebyytti 40 vuotta

Legendaarinen brittiyhtye Saxon on yksi merkittävimpiä brittiläisen uuden aallon heavy metalin (engl. New Wave of British Heavy Metal tai NWOBHM) edustajia. Alagenre muodostui aluksi vastareaktiona hiipuvalle ensimmäisen aallon punk rockille ja nousevalle uudelle aallolle, mutta se nousi huomattavaan kansalliseen suosioon 70-luvun loppuun mennessä. Vuonna 1976 perustettu yhtye nousi maineeseen kierrettyään muun muassa Motörheadin kanssa. Saxon solmi levytyssopimuksen ranskalaisen Carreren kanssa vuonna 1979, mitä seurasi pian yhtyeen nimikkodebyytti. Debyytin julkaisusta tulee kuluneeksi kokonaiset 40 vuotta 21.5.2019. Itse luin yhtyeestä Motörheadin keulahahmo Lemmy Kilmisterin elämäkerrasta, jossa hän kertoi yhtyeistä, joiden kanssa heillä oli yhteistyötä. Ensimmäinen koskaan kuulemani kappale oli ”Rocking Again” kokoelmalta ”Anthology”, ja alkujaan studioalbumilta ”Innocence is No Excuse”.

Saxonin nimikkodebyytti on eräänlainen tyyppiesimerkki brittiläisen uuden aallon heavystä raakoine soundeineen ja nopeine tempoineen. Levy tuo mieleen juuri Motörheadin alkutaipaleen tuotannon. Yhtye yleisesti on soundiltaan ja tyyliltään ajalle melko tyypillistä hard rockia, mutta se on myös epäilemättä ensimmäisiä albumeita, joita voi kutsua heavy metaliksi. Kuitenkin albumilta löytyy piirteitä uudesta tyylistä, kuten korkeat, aggressiiviset laulut, raskaat kitarariffit ja tiukka asenne, jotka tekivät Saxonista myöhemmin yhden 80-luvun jättiläisistä.

Albumi räjähtää käyntiin eeppisellä ”Rainbow Themella” ja sitä suoraan seuraa ”Frozen Rainbow”, jossa vaihtelevat rouhea riffi ja balladinomainen hitaampi osio. Biff Byfordin laulu on korkeaa, melodista ja vahvaa, mikä tekee hänestä yhden ikonisimmista heavy-äänistä. Kappaleen kruunaa melodinen ja tyylikäs kitarasoolo. Kappaletta seuraa hieman glam rock -tyylinen biisi ”Big Teaser”, jossa tunnetta nostattavat nopea tempo, tunnistettava riffi ja tarttuva kertosäe. Villillä rumpufillillä alkavassa kappaleessa ”Judgement Day” on erotettavissa vaikutteita progressiivisesta rockista, kun raivokas riffittely tyyntyy seesteisen flanger-efektillä maustetun kitaranäppäilyn rytmittämään hitaaseen melodiseen osioon, jossa höyryvasaran lailla takovat rummutkin hiljenevät hetkeksi. Siitä palataan nopeaan osioon, joka kehkeytyy raskaasti groovaavaan heavy shuffleen, jossa kitaristi herkuttelee hieman bluesahtavalla soolollaan.

Albumin singlellä ”Stallions of the Highway” kiihkeä tempo ja säröiset soundit ilmentävät vauhdin hurmaa, kuin kaahaisit tien täydeltä läpi loputtoman moottoritien. Byfordin omaperäisen lauluäänen ja kitaristien Grahman Oliverin ja Paul Quinnin ohella albumilla on huomattavaa Pete Gillin räyhäkäs rumputyöskentely, joka pyrkii tekemään perusasiat erinomaisen hyvin, heittäen muutamia jokereita sinne tänne. Tämä hieman aliarvostettu heavy-rumpali soitti myös Motörheadin albumilla ”Orgasmatron”.

Kiihkeätempoiset kappaleet ”Back to the Wall” ja “Still Fit to Boogie” noudattavat samankaltaista jyräävää riffivoittoista tyyliä kuin edelliset kappaleet. Albumin viimeinen kappale ”Militia Guard” käynnistyy, nimensä mukaisesti, sotilaallisella pikkurumpurytmillä, jonka päälle kitara soittaa sotilaspilli fifen kaltaista, kelttiläisen tyylistä melodiaa. Rytmi ja muu soitto katkeaa, kun akustinen kitara soittaa lyhyen riffin, jota seuraa bändille tyypillinen kaahausjakso.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Albumi ”Saxon” on 30-minuuttinen voimannäyte, joka ei säästele panoksia. Levyn tunnelmaa kuvastaakin osuvimmin kansitaide, jossa barbaarimaisen soturin miekkaa koristaa tuore veritahra. Aggressiivista yleisvaikutelmaa tasapainottavat ajoittaiset seesteiset jaksot, kuten kappaleissa ”Frozen Rainbow”, ”Judgement Day” ja ”Miltia Guard”. Saxonin tähän päivään asti yltänyt vaiherikas ura aukeaa kuuntelijalle parhaiten juuri alusta, joka loi pohjaa myöhemmille klassikkoalbumeille, kuten ”Wheels of Steel”, ”Strong Arm of the Law” ja ”Demin and Leather”. Saxonin debyytti on minulle edelleen yksi tärkeimpiä aikakauden heavy-albumeita, jossa 70-luvun tyyliin ja tuotantoarvoihin sekoittuu viitteitä tulevasta: Korkeat laulut, rokkaavat kitarat ja rouhea ja tinkimätön asenne, joka on hieman velkaa myös punkille.

Kappaleet:

1. ”Rainbow Theme”
2. ”Frozen Rainbow”
3. ”Big Teaser”
4. ”Judgement Day”
5. Stallion of the Highway
6. ”Backs to the Wall”
7. ”Still Fit to Boogie”
8. ”Militia Guard”

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy