Vuonna 1998 julkaistu Michael Moynihanin ja Didrik Soderlindin kirjoittama ”Lords of Chaos: The Bloody Rise of the Satanic Metal Underground” on ihan mielenkiintoinen teos black metalin synkästä historiasta. Kaikki kuten esimerkiksi Varg Vikernes eivät ole kirjaa ylistäneet, muttei kirja ole itsessään kamala. Se on mielekäs kattaus kaikille black metal -skenen historiasta kiinnostuneille.

Sitten koittaa se kaunis päivä, kun samasta kirjasta ruvetaan tekemään saman nimistä elokuvaa. Vuosimallia 2018 oleva ”Lords of Chaos” -elokuva on Jonas Åkerlundin ohjaama taidonnäyte. Kaikille, joille herra ei sano yhtään mitään, kerrottakoon, että hän on ohjannut melko kiitettävästi erilaisia musiikkivideoita suurille nimille kuten muun muassa Beyoncélle, U2:lle ja Rammsteinille. Ai niin, hän on myös aikoinaan soittanut Bathoryssa rumpuja. ”Lords of Chaos” on Åkerlundin ohjaama pitkä elokuva. Elokuvassa tarkastellaan edesmenneen, legenda Euronymouksen kultaista ja synkkää elämänvaihetta. Tarkalleen ottaen aikaa, jolloin Euronymous pyöritti Mayhemia ja omaa Helvete-nimistä levykauppaa aina miehen kuolemaan asti.

En odottanut kyseiseltä elokuvalta mitään päätähuimaavaa lopputulosta. Jo pelkkä idea paperilla kuulostaa rehellisesti sanottuna melko nihkeältä. Sitä voi hieman sumplia itsekseen: Tehdään Hollywood-tyyppinen elokuva, joka pohjautuu mainioon kirjaan, jossa kerrotaan black metalin historiasta. Napataan kirjasta kohta, joka käsittelee Norjan black metalin syntyä. Elokuva ei tule olemaan mikään dokumenttielokuva vaan täysin viihteen kannalta luotu teos. Voi pojat!

Olen ennen elokuvan katsomista kuullut ja lukenut melkoisen paljon kriittisiä kommentteja leffasta. Myös itse Varg Vikernes on ilmaissut elokuvan olevan todella huvittava tekele, vaikkei hän ole omien sanojensa mukaan edes katsonut kyseistä teosta. On hieman vaikeaa nostattaa omaa mielenkiintoa ja muita hehkutuksia ”Lords of Chaos” -leffan suhteen… Voivathan kaikki juorut ja muu kritiikki olla toisaalta väärässä. Ehkä elokuva ei olekaan niin surkea. Ehkäpä totuus selviää tarkastamalla, mistä ”Lords of Chaos” on veistetty.

Noin kahden tunnin mittainen elokuva tuntuu ja näyttää juuri Hollywood-tyyppiseltä veistokselta. Ensimmäisenä häiritsee leffassa puhutut englanninkieliset dialogit. Koska miljöö sijoittuu Norjaan, kuulostaa hieman tyhmältä, että päähahmot ja muut tärkeät henkilöt puhuvat englantia. Norjan kieli olisi antanut elokuvalle uskottavuutta, mutta paskat, Hollywood-elokuvissa äidinkieli on nähtävästi aina englanti, vaikka miljöönä olisi Saksa, Ranska, Venäjä, Japani tai Mars-planeetta.

Näyttelijäsuoritukset ovat kaikin puolin ihan ok-tasoa. Rory Culkin (Euronymous) ja Emory Cohen (Kristian ”Varg” Vikernes) sekä pienehkön roolin hoitanut Jack Kilmer (Pelle ”Dead” Olmin) astuvat melko isoihin saappaisiin, mistä huolimatta ukkojen näyttelytyöt toimivat moitteettomasti. Muutamissa kohtauksissa saattaa tosin näkyä hieman kyseenalaisia, outoja ja jopa liioiteltuja ilmaisuja ja tulkintoja. Kaikista niistä löytyy omat ihmetyksensä, mutta ne eivät onneksi pilaa täysin katselukokemusta.

Eräs asia saa kuitenkin näkemään väkisinkin punaista. Elokuvaan on lisätty se kliseinen ja jokseenkin pakotettu rakkaussuhde. Miksi käsikirjoittajat, miksi!? Ei tällaiseen elokuvaan voi suoltaa sellaista sontaa!

”Lord of Chaos” herättää hämmennystä, ja siitä löytyy porsaanreikiä. Elokuvan jälkeen en todellakaan ihmettele, miksi leffaa ei ole otettu hyvillä mielin vastaan. Mutta mikäli ollaan aivan rehellisiä, niin ei ”Lords of Chaos” ole täysin surkea elokuva. Jos unohdetaan kaikki leffassa esiintyvät tositapahtumat ja muut faktat, niin leffa ei ollut sen kahden tunnin keston ajan tylsää katsottavaa. Tarinankulku on mukavan simppeli, ja se etenee hyvällä tahdilla. Elokuvan ehkä suurin ongelma on sen koko konseptin nimi ja idea. Sitä ei voi oikein ottaa tosissaan.

Bonuksena täytyy kuitenkin  jossain määrin nostaa hattua Jonas Åkerlundille siitä, että hän otti projektin työn alle, vaikka kusta ja paskaa on satanut niskaan. En olisi lähtenyt itse ikinä ohjaamaan tällaista elokuvaa, sillä niin monien ihmisten antamat vastaanotot ovat olleet todellakin hirveitä.

”Lords of Chaos” on loppujen lopuksi kaikkien nihkeiden, outouksien ja muutamien hyvien asioiden jälkeen melko kyseenalainen elokuva. Sen katsoo ehkä sen yhden kerran, jos siihen on mahdollisuus, eikä satu olemaan parempaa tekemistä. En luokittele elokuvaa surkeaksi teokseksi, mutta eipä maailma olisi mitään menettänytkään, jos se olisi jäänyt tekemättä.

6-/10

Kirjoittanut: Sami Elamaa