La Barren Ruttokäräjät osa 2 – Igniter, Shade Empire ja Systematic Sickness Kin
Ruttokäräjien toisen illan polkaisi käyntiin tamperelainen Igniter. Tammikuussa debyyttialbuminsa julkaissut vahvasti thrash- ja speed-vaikutteinen bändi vieraili nyt ensimmäistä kertaa Joensuussa. Valitettavasti Ruttokäräjien ensimmäistä iltaa vaivannut yleisökato oli riesana myös tänään, mistä aloitusakti, joka oli kuulijoille varmaankin myös vierain tuttavuus, kärsi kaikkein eniten. Onneksi eturivissä oli edes pari innokasta tukanheiluttajaa tuomassa eloa muutoin lähes kuolemanhiljaiseen yleisöön. Ehdin pyöräyttää ”Outruled by None” -albumin pari kertaa läpi ennen keikkaa, ja mukavan vauhdikasta ja intensiivistä paahtoahan tuo vaikutti olevan. Mutta livetilanteessa soitto ei tuntunut lähtevän kunnolla nousuun missään vaiheessa – johtuiko se sitten yleisön vähäisyydestä ja tätä myöten tunnelman latteudesta, vai mistä. Joka tapauksessa Igniter ei tänään onnistunut painumaan mieleen kovin merkityksellisellä tavalla.
Neljä kokopitkää julkaissut ja vuodesta 1999 asti kasassa ollut kuopiolainen Shade Empire lienee ”isoin” bändi, joka Susiraja Metal Clubin keikkailloissa on tähän mennessä ollut esiintymässä. Tänään melodisen death/black metalin takojilla oli myös illan isoin yleisö, mikä on ehkä liioitellusti sanottu, koska ei paikalla vieläkään ollut kuin pari kourallista ihmisiä. Keikan alussa tuntui, että Shade Empire on sekä jäsenmäärällisesti että soundillisesti liian iso La Barreen, koska ensinnäkään kuusihenkiselle bändille ei juurikaan jäänyt pienellä lavalla liikkumatilaa ja toisekseen sen musiikissa on niin monta kerrosta, että se kuulosti aluksi aivan puuroiselta. Soundit saatiin kuitenkin pian kuntoon, ja suurin osa keikasta olikin erittäin miellyttävää kuunneltavaa. Äänimaailman asettumisen myötä myös bändi tuntui mukautuvan tilaan paremmin, ja Shade Empire veti kokonaisuudessaan todella tiukan ja ammattimaisen keikan, jossa ei ollut moitittavaa.
Illan ja koko Ruttokäräjät päätti joensuulainen groovaavaa thrashia ja deathia maukkaasti sekoitteleva Systematic Sickness Kin, jonka keikoilta ei ole aiemmin todistettavasti puuttunut vauhtia tai niitä vähän vaarallisiakaan tilanteita. Täytyy taas palata tuohon yleisökatoon, koska se tuntui vaikuttavan negatiivisesti myös illan viimeiseen keikkaan tai ainakin sen aikana vallitsevaan tunnelmaan. Yleisössä ja lavalla ei tunnuttu pääsevän mihinkään varsinaiseen hurmokseen, johon meno tavallisesti eskaloituu tämän bändin keikoilla. Soitto kulki ja muusikot hoitivat hommansa hyvin, mutta jäin kaipaamaan bändin tiiviimpää yhteistyöskentelyä, kun nyt lavalla näytti olevan vain neljä yksilöä tekemässä omia juttujaan. Vokalisti Lauri Ruotsalainen otti tapojensa mukaisesti paljon kontaktia yleisöön, ja kitaristi Ilja Koslonenkin kävi pyörähtämässä ”tanssilattian” puolella, mutta kunnollista yhteyttä ei lavalla olijoiden ja yleisön välille saatu luotua. Mainitsemisen arvoista on myös se, että kyseessä oli uuden basistin Arto Mularin ensimmäinen keikka yhtyeen riveissä. Pientä ujostelua ja hapuilua oli havaittavissa, mutta ei mitään pahasti häiritsevää. Systematic Sickness Kinillä oli myös illan päräyttävin taustalakana: kangaspatchi kiinnitettynä lavan takaseinään!
Harmikseen täytyy todeta, ettei Ruttokäräjien toinen ilta ollut ollenkaan niin menestyksekäs, kuin sen olisi voinut kuvitella ja toivoa olevan. Sille voi löytää monta syytä, jotka kaikki tuntuvat kulminoituvan yleisömäärän pienuuteen: ei tarpeeksi yleisöä = ei kunnollista tunnelmaa. Myös bändit olivat keskenään ehkä liian erilaisia muodostaakseen tyydyttävää kattausta. Toimivista järjestelyistä ja sinänsä hyvistä keikoista huolimatta ilta jäi epäsuhtaiseksi ja valjuksi. Illan voittaja oli Shade Empire, joka soitti alkuhapuilun jälkeen vahvan, tunnelmallisen ja viihdyttävän keikan, mutta harmi myös bändin kannalta, ettei se saanut vetää sitä hieman suuremmalle ja eloisammalle yleisölle.
Perjantai-illan raportin voit lukea täältä.
Igniter Facebookissa
Shade Empire Facebookissa
Systematic Sickness Kin Facebookissa
Raportti: Anna-Leena Harinen
Kuvat: Janne Sund / Dethpenalty Studio