Laajemmalla skaalalla ja aiempaa intensiivisemmällä otteella – arviossa Void Cruiserin ”Call Of The Void”

Kotimainen Void Cruiser on louhinut stoner rockin parissa jo vuodesta 2011 lähtien, eikä meno ole hiipumassa vaan pikemminkin vahvistumassa ja syvenemässä. Helsinkiläisyhtyeen viime syksynä julkaisema ”Call Of The Void” on tuhti ja monisävytteinen kokonaisuus, jolla grungen melankolisuus sekä kaoottisuus yhdistyvät saumattomasti osaksi stoner rockin utuisuutta ja säröisyyttä.

Henkilökohtaisella tasolla Void Cruiser teki vaikutuksen jo vuonna 2017 julkaisemallaan ”Wayfarer”-albumillaan. Vuosien saatossa pitkäsoitto ehti painua hieman unohduksiin, mutta kuunnellessani ”Call Of The Voidia” intouduin kuuntelemaan myös albumin edeltäjää. Verrattaessa pitkäsoittoja toisiinsa voi todeta, ettei viidessä vuodessa ole kulunut pelkästään aika, vaan myös Void Cruiserin ilmaisu on muuttunut aiempaa jännittävämmäksi.

Siinä, missä ”Wayfarer”-albumi lähtee liikkeelle rauhallisesti mielenkiintoa herätellen, ottaa ”Void Of The Call” kuulijasta välittömästi tiukan otteen jo ensimmäisellä kappaleella. Vaikkei Void Cruiser ole uudistanut ulosantiaan radikaalisti, on yhtyeen ilmaisu muuttunut aiempaa intensiivisemmäksi ja moniulotteisemmaksi kolmannen pitkäsoiton myötä.  Se tulee esiin kappaleissa niin, että ne ovat aiempaa polkevampia, utuisempia ja monikerroksisia.

Kappaleiden aikana tehdään sulavia siirtymiä painostavasta poljennasta aina ilmaviin harmonioihin, mistä hyviä esimerkkejä ovat ”Happiness” ja ”Wiser Men”. Void Cruiser loistaa myös tasaisemman kulun äärellä, josta malliesimerkkinä toimii ”Happiness”. Kappaleen melankolinen, paikoitellen laahaavasti etenevä äänimaisema korostaa hienosti sanoituksia, joissa vokalisti peräänkuuluttaa kuulijaa olemaan varuillaan elämässään. Ja kun tunnelma muuttuu kappaleen lopussa entistä intensiivisemmäksi, on lopputuloksena nerokas kappale.

Syventyneen ulosannin lisäksi myös vokalisti Santeri Salon lauluosuudet kiinnittävät huomiota. Salon osuudet taittuvat vakuuttavasti aina ”Happiness”-kappaleen kaltaisista puhemaisista osuuksista ”The Overgrowerin” kaltaiseen vaikerointiin. Huomiota herättävät myös ”Sleep Through Winterilla” ja Pariahilla” kuultavat aggressiivisemmat lauluosuudet, jotka avaavat räjähtäviä näkökulmia Void Cruiserin äänimaisemasta. Albumi itsessään huipentuu painostavuuden ja melankolian välillä tasapainoilevaan ”When Gravity Pulls” -kappaleeseen, jolla kuullaan myös Salon raskaimmat lauluosuudet.

Kokonaisuudessaan ”Call Of The Void” on mielenkiintoinen, tasapainoinen ja monikerroksinen pitkäsoitto, joka puhuttelee monella tasolla. Albumi herättää nopeasti mielenkiinnon muttei paljasta hienouksiaan heti vaan vähän kerrassaan. Kappaleet on järjestetty myös siten, että ne palvelevat kuuntelukokonaisuutta alusta loppuun. Erityisen hienona pidän kuitenkin sitä, miten onnistuneesti helsinkiläisyhtye on laventanut äänimaisemaansa kadottamatta kuitenkaan stoner rockin rosoista sydäntä.

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/voidcruiser

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen