Lalun ”Paint The Sky” on progressiivista rockia niin hyvässä kuin pahassa
Lalu ei ole nimi, joka tulee ensimmäiseksi mieleen progressiivista rockia soittavalle yhtyeelle. Näin kuitenkin on, ja syykin on hyvä. Kyseessä on ranskalaisen kosketinsoittaja-tuottaja Vivien Lalun projekti, joka julkaisi viime viikolla kolmannen pitkäsoittonsa. ”Paint The Sky” on reilun tunnin mittainen tuhti progerock-albumi, jossa riittää kuunneltavaa.
Ensimmäiseksi ”Paint The Sky” -albumissa huomio kiinnittyy vokalistin pehmeään ääneen, jota on miellyttävä kuunnella. Uusimman pitkäsoiton myötä aiemmin Lalun vokalistina toiminut Martin LeMar on jättäytynyt pois, ja muun muassa Thresholdin rivistössä vaikuttanut Damien Wilson on täyttänyt hänen saappaansa. Wilson on onnistunut tehtävässään hyvin, ja hänen tulkintojaan jaksaa kuunnella kyllästymättä.
Toinen huomiota kiinnittävä seikka Lalun ulosannissa ovat pitkät instrumentaaliset osuudet, joissa valokeilaan pääsevät vuorollaan kosketinsoitin ja kitarat. Se ei tosin ole ihme, kun yhtyeessä vaikuttavat rumpali Jelly Cardarellin ja multi-instrumentalisti Joop Woltersin kaltaiset soittajat. Heidän lisäkseen pitkäsoitolla kuullaan useampaakin vierailevaa muusikkoa, joista nimekkäimpinä mainittakoon kosketinsoitinvelhot Jordan Rudess ja Jens Johansson.
Mitä tulee itse ”Paint The Skyn” sisältöön, on se progressiivista rockia niin hyvässä kuin pahassa. Tarkoitan sitä, että parhaimmillaan kappaleet ovat eloisan kuuloisia ja dynaamisia kuten ”Reset To Preset”, ”Witness To The World” ja nimikkokappale. Pahimmillaan dynaamisuus vaihtuu kuitenkin poskettomiin instrumentaalisiin osuuksiin, jotka turruttavat kuulijan kestollaan. Niin käy toisinaan jopa sellaisten kappaleiden kohdalla, jotka eivät ole kestoltaan pitkiä. Albumin loppupuolelle on sentään sijoitettu muutama lyhyempi instrumentaalinen kappale, jotka hieman keventävät kokonaisuutta.
Kaikkinensa ”Paint The Sky” on taidokasta progressiivista rockia, joka kuulostaa parhaimmalta pienissä erissä kuunneltuna. Runsaasti vierailevia muusikoita ja yksityiskohtia sisältävä albumi turruttaa kuulijaa väistämättä runsaudellaan, mutta jos sen ei anna lannistaa, voi ”Paint The Skystä” löytää paljon hyvää.
https://www.facebook.com/laluprog
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen