”Ville Laihialan uusi bändi” on se fraasi, jolla S-Toolia nyt mediassa kuvaillaan, ja minkä takia se omankin huomioni kiinnitti. Sitä voisi markkinoida myös eräänlaisena ”suomalaisen metallin superbändinä”, koska Sentencedistä ja Poisonblackista tutun Laihialan lisäksi myös muut jäsenet ovat kokeneita musiikkimaailman toimijoita ja muusikoita: Sami Leppikangas ja Kimmo Hiltunen ovat molemmat vaikuttaneet Lullacryssa ja Aksu Hanttu sekä Entwinessa että Tuonessa. Ei mitään keltanokkia liikenteessä siis.

Debyyttialbumi ”Tolerance 0” räjähtää liikkeelle kappaleella ”Lights Out.” Laihialan puhepätkät ovat tahattoman koomisia kohtuu paksun suomalaisen aksentin takia, mutta lauluissaan ei ole edelleenkään mitään vikaa, tässä tai muissakaan biiseissä. Laihialan rosoinen ulosanti toimii ja sopii tällaiseen musiikkiin kuin nyrkki silmään. Takominen jatkuu ”Hammeringillä”, joka on yksi kolmesta ennakkoon julkaistusta biisistä, ja joka nojaa junttaavaan kertosäkeeseen ja on kappaleista kaikkein simppelein. ”There Lies Life” nousi heti ensikuulemalta yhdeksi omista suosikeistani. Laihialan vokaalit asettuvat siinä erityisen hyvin linjaan muun äänimaailman kanssa. Sen jälkeen tulee albumin tylsin hetki, kun ”Back to Zero” lönkyttelee keskinkertaisesti menemään. Ei huono biisi sekään, muttei myöskään kekseliäin. Onneksi sitten päästäänkin toiseen suosikeistani, kun koukkuja pursuileva ”Ain’t This What You Wanted” kiemurtelee korvakäytäviin. Tästä eteenpäin albumin kuuntelu onkin oikein nautinnollista puuhaa, aina sen loppuun saakka, vailla selkeästi heikompia kohtia.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Tuntuu turhalta ja myös S-Toolin musiikkiin sopimattomalta yrittää keksiä hirveästi hienoja luonnehdintoja tai perusteellista analyysia näistä biiseistä. Ei niissä mitään suuria innovaatioita ole, mutta perkeleen toimivaa raskasta hevirokkia ne kyllä ovat. Höyryjunaakin päättäväisemmin eteenpäin puskevissa biiseissä rouheat vokaalit suoltavat ulos ärhäkkää lyriikkaa rytmiryhmän louhiessa menemään. Ei siinä sen kummempaa tarvita, että viihtyy.

Jos Laihialan aikaisempia projekteja on seurannut, niin hyvin pitkälti samoilla linjoilla edetään – joskin vielä ehkä pykälää raskaammin. Kahvipöytäkeskusteluissa (lue: kaljalla istuessa) on jopa pohdittu, miksi uuden bändin perustaminen oli edes tarpeen, koska musiikillisesti ”Tolerance 0” melkein istuisi Poisonblackinkin kavalkadiin. Mutta aika aikaansa kutakin, ja ensisijaisesti saa olla tyytyväinen siihen, että hyvää musiikkia tulee edelleen, ihan sama minkä nimen alla sitä tehdään. S-Toolin räyhäkkä meininki toimii nyt, nautitaan siitä!

Bändi keikkaili menneen kesän festareilla jo suht ahkerasti, vaikka varsinainen levynjulkaisukiertue alkaa nyt syksyllä albumin julkaisun myötä. Itse näin yhtyeen Ilosaarirockissa, ja oli kyllä pirun hyvä keikka: ei mitään turhaa kikkailua tai sirkustemppuja, vaan rehellistä rokkausta ja itsevarmaa esiintymistä – tätä sen pitääkin olla! Kannattaa mennä todistamaan miesten kunto syksyn keikoille, ja sitä ennen tietenkin ottaa rehellinen ja juuri oikeista paikoista runnova ”Tolerance 0” haltuun.

8½/10

Kappalelista:
1. Lights Out
2. Hammering
3. There Lies Life
4. Back to Zero
5. Ain’t This What You Wanted
6. And You Call Yourself Sane
7. Shovel Man
8. Your Despiser No. 1
9. This Is Real
10. Until the Lid Closes

S-Tool Facebookissa

Kirjoittanut: Anna-Leena Harinen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy