Butcho Vukovicin, Peter Scheithauerin, Steve Ungerin ja Stet Howlandin muodostama, vahvasti 70- ja 80-lukujen suuntaan flirttaileva Last Temptation julkaisi debyyttialbuminsa viime syyskuussa. 11 kappaletta käsittävä albumi on ehtaa rockia ja heavy rockia kyseisiltä vuosikymmeniltä, vahvoine Deep Purple– ja Ozzy Osbourne -vivahteineen.

Liiaksi muiden yhtyeiden rakentamiin perustuksiin ei kuitenkaan pitäisi tukeutua, sillä silloin yhtyeellä on vaarana leimautua persoonattomaksi tai pastissiksi. Deep Purple-tai Ozzy Osbourne -kopioksi Last Temptation ei onneksi lukeudu, vaikka debyytiltä voikin löytää monia kappaleita, joista kyseisten yhteyden vaikutukset voi havaitakin. Last Temptation kallistuu ikävä kyllä esikoisalbumillaan enemmän persoonattoman soundin puolelle, vaikka levylle onkin saatu kasaan erilaisia sävellyksiä. Pitkäsoitolta edukseen erottuvat lähinnä ärsyttävyyteen saakka itseään toistavat ”I Win I Lose” sekä ”Bring Your Light Out”. ”Blow A Fuse” -kappaleella on käytetty kitaroissa mukavasti säröä, mutta muuten sekin kappale uhkaa jäädä itseään jankkaavaksi.

Sanoituksiltaan itseään toistavat kappaleet eivät kuitenkaan näyttele pääosaa Last Temptationin debyyttialbumilla, vaan ne on lähinnä sijoitettu pitkäsoiton alkuun. ”This Is How I Am” tuo esille Deep Purplelle ominaista soundia, ja ”Locked Up In Myselfissä” päästään kuulemaan Vukovicin vaikeroivaa tulkintaa. Black Sabbathin ystävät ilahtuvat taatusti ”Nobody Is Freestä”. Levyn kohokohdaksi lukeutuu mahtipontinen ”Never Say Goodbye”, josta löytyy myös Deep Purple -vivahteita. Ehkä juuri näiden vivahteiden takia kappale kuulostaakin erityisen hyvältä korviini.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

On sanomattakin selvää, että Vukovic, Scheithauer, Unger ja Howland ovat pyrkineet luomaan debyyttialbumista autenttisen, menneiden vuosikymmenten rock-albumin. Eikä siinä mitään pahaa olekaan; päinvastoin se on miellyttävää vaihtelua moderneilla metodeilla tuotettuun musiikkiin. Autenttisuuteen pyrkimisestä ja kitaravetoisesta musiikista huolimatta Last Temptationin esikoisalbumi ratsastaa pitkälti suurten yhtyeiden vaikutteilla eikä pysty välittämään kuulijalle omaa persoonaansa. Jos se ei haittaa, riittää albumista riemua pitkäksi toviksi. Kokonaisuudessaan Last Temptationin debyytti on toimiva kokonaisuus, vaikkakin turhan pitkä ja mielikuvitukseton omaan makuuni.

5/10

Kappalelista:

1. I Win I Lose
2. Bring Your Light Out
3. Blow A Fuse
4. Never Say Goodbye
5. This Is How I Am
6. Faster And Faster
7. Locked Up In Myself
8. Nobody Is Free
9. Coming For You
10. Hell Is Waking In My Shoes
11. The Exit

Last Temptation Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen