Leah Martin-Brownin ”Love & Other Crimes” on rikollisen hyvää poppia

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 10.2.2026

Leah Martin-Brownin kaltainen pop-muusikko ei ole tavanomainen kiinnitys Frontiers Musicille, joka on profiloitunut rock- ja metal -yhtyeisiin. Artistikiinnityksen taustoja osaltaan voivat kuitenkin selittää kytkökset niin Tommy Denanderin, kuin Tony Nilssoninkin suuntiin. Edellä mainituista ensimmäinen kun vaikuttaa Radioactivessa ja Vitalinesissa, jotka molemmat löytyvät italiais-levy-yhtiön hoteista. Nilsson on vastaavasti hankkinut kannuksensa toimimalla sanoittajana useille ruotsalaisille pop-artisteille, ja toimii siksi osaltaan laaduntakeena. Eikä ”Love & Other Crimes” -albumissa olekaan juuri valittamisen aihetta.

Heti kättelyssä on todettava, että Leah Martin-Brown omaa kauniin ja karismaattisen äänen, minkä takia ei tarvitse ihmetellä, että hän on herättänyt Frontiersin huomion. Denanderin ja Nilssonin kanssa työskennellessä Martin-Brownin äänenkäyttö on saanut tuekseen pop-rockmaisen äänimaiseman, josta löytyy samankaltaista hengenheimolaisuutta kuin kotimaiselta Cyan Kicksilta. Merkittävänä erona on tosin se, ettei ”Love & Other Crimes” ole aivan yhtä pop-metalmaista kuin suomalaisyhtyeen ulosanti. Muuten samaistumispintaa kuitenkin löytyy.

”Love & Other Crimes” rakentuu pitkälti Martin-Brownin äänen varaan. Kappaleiden äänimaisemat ovat toki nekin tärkeässä asemassa, mutta kappaleet on selvästi rakennettu solistin äänenkäyttöä silmällä pitäen. Tämä ei tosin tarkoita sitä, että albumi toistaisi kaavaa kappaleesta toiseen. Päinvastoin, pitkäsoitto tuntuu yllättävän monipuoliselta. Siltä löytyy niin ”Boys” ja ”Shush” -kappaleiden kaltaista purkkapoppia, kuin ”Levitaten” tyylistä, vakavamminkin otettavaa poppia. Albumin rokkaavin ja mahtipontisin veto on hullunkurisesti nimetty ”R U Chicken”. Teatraalisiin mittoihin päästään myös ”Light Show” -voimaballadilla.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Love & Other Crimes” näyttää päällisin puolin juuri sellaiselta albumilta, joka tekisi mieli tyrmätä ennakkoluulojen perusteella. Niin ei kuitenkaan kannata tehdä. Leah Martin-Brownin debyyttialbumi on hämmästyttävän moniulotteinen ja kiinnostava. Ennen kaikkea pitkäsoitolta löytyy särmää, jota ei löydy läheskään kaikilta artisteilta tai yhtyeiltä genreen katsomatta. Tältä artistilta kannattaa jäädä odottamaan tuleviakin julkaisuja.

Kappalelista:

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy