”Levylle lähdettiin hakemaan tyylillisesti meille luontaista livesoitantaa” – haastattelussa ensimmäisen albuminsa julkaisuun valmistautuva The Halophones

Helsinkiläinen indie/garage-rockia soittava The Halophones sai alkunsa vuonna 2020. Pandemia toi luonnollisesti yhtyeen alkutaipaleelle omat hidasteensa, mutta vuosien varrella yhtye on julkaissut yhden EP:n, useita singlejä, sekä keikkaillut aina Briteissä saakka. Nyt bändi valmistautuu ensimmäisen kokopitkän albuminsa ”Noises! Noises! Noises!” julkaisuun, jolta olemme saaneet kuulla jo useita singlejä – viimeisimpänä heinäkuussa ilmestynyt ”Glad You Know”. Kaaoszine vietti mukavan kesäkuisen illan yhtyeen kanssa jutellen, jolloin keskusteltiin niin menneestä kuin tulevastakin, sekä tietysti pian ilmestyvästä levystä. Lue koko haastattelu alta!

Moikka ja tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Mitä teille kuuluu?

Atte: Kiitos, oikein hyvää! Kesä on lähtenyt mukavasti liikkeelle.

Lauri: Saimme juuri albumin musiikkia myöten valmiiksi. Viimeiset biisit tulivat juuri masterista ja seuraavaksi albumi lähtee painoon.

Ilmo: Erittäin hyvät fiilikset sen suhteen.

Mistä ja milloin The Halophones on saanut alkunsa?

Ilmo: The Halophones käynnistyi vuonna 2020.

Lauri: Jollakin tavalla jokainen meistä oli päätynyt tahoillaan siihen tulokseen, että haluaisi tehdä tietyn tyyppistä rock ’n’ rollia. Tavattiin ensiksi Aten kanssa, seuraavaksi mukaan tuli Ville ja pian sen jälkeen Ilmo. Huomattiin, että meillä on paljon yhteneväisyyksiä. Toki meistä jokainen kuuntelee hieman erilaista musiikkia, mutta löytyy myös yhdistävää taustaa.

Atte: Alun perin The Halophonesin referenssinä olivat esimerkiksi sellaiset yhtyeet kuin Hanoi Rocks, The Stooges ja varhainen Arctic Monkeys.

Lauri: Vaikutteet eivät tule minkään tietyn vuosikymmenen musiikista. Mukana on jotain 70-luvulta, aina 2000-luvun alun indie- ja garagerockiin. Toki 80-luku kuuluu joissain biiseissä myös, samoin kuin 90-luvun rock.

Ilmo: Jaamme kuitenkin sen saman yhteisen näkemyksen, eli tavoitteena on tehdä suoraviivaista ja toimivaa rokkia. Varsinaisesti ei ole koskaan edes yritetty tehdä mitään minkään tietyn aikakauden soundia, vaan lopputulos on sitä mitä sattuu tulemaan. Kaikilla on kuitenkin ne omat juttunsa jotka puhuttelevat eniten, joten kaikki tuovat niitä omia aineksiaan mukaan musiikkiin.

Lauri: Aika orgaanisesti oma soundi alkoi muotoutumaan.

Ilmo: Johtuen silloisesta maailmantilanteesta bändin perustamisvuonna, meillä oli tavallaan pari vuotta aikaa saada niin sanotusti keitos kokoon. Vuonna 2022 soitettiin ensimmäinen keikka ja julkaistiin omaa nimeämme kantava EP.

Atte: Voisi sanoa, että sinä vuonna tapahtui aika paljon! Tuli debyytti-EP ja pääsimme lämmittelemään Nasty Suiciden perhebändiä Stenforsia.

Lauri: Sen jälkeen on keikkailtu Suomessa eri kaupungeissa ja toissa syksynä käytiin ensimmäistä kertaa Lontoossa keikalla The Molotovs -bändin lämppärinä. He kävivät sitten vastavuoroisesti viime vuoden toukokuussa täällä Suomessa keikalla.

Ilmo: Keikkailun ohessa on valmisteltu debyyttipitkäsoittoa, joka ilmestyy 29. elokuuta.

Tulevalta albumilta onkin saatu jo useampi single kuultavaksi – mitä muuta voisitte siitä paljastaa? Onko luvassa esimerkiksi jotain yllätyksiä?

Lauri: Mitään suuria yllätyksiä ei ole tulossa. Se yleisö, joka on käynyt keikoillamme, on kuullut albumin biiseistä kaikki. Tai ainakin kaikkia on soitettu livenä!

Ilmo: Tuotannollisia yllätyksiä on toki mukana. Vaikka juuri puhuttiin, että The Halophones on suoraviivainen rokkibändi, niin ilman muuta meistä ja albumista löytyy muitakin puolia.

Atte: Omasta näkökulmastani sanoisin, että levyn vahvuus on juuri siinä, että biisit on kuultu livenä. Lisäksi ne kuullaan levyllä aika lailla samoin kuin livenä. Niissä on siis se live-energia mukana.

Ilmo: Koska meillä on keikalla jamittelevia suvanto-osuuksia mukana, niin niitä on sisällytetty myös levylle. Niissä on saatu tallennettua mukaan se liven energinen yllätyksellisyys, mutta siellä on myös pientä studiokikkailua.

Lauri: Näin tuottajan näkökulmasta voisin kommentoida: sitä juuri lähdettiin tyylillisesti hakemaan, että meidän luontainen livesoitanta kuuluisi. Erityisesti niissä biiseissä, jotka ovat fanien livesuosikkeja, onnistuttiin aika hyvin.

Ilmo: Vaikka nyt julkaistut singlet ovat sitä levyn menevämpää osastoa, niin mukana on myös toisenlaista meininkiä ja tunnelmointia.

Atte: Vielä hieman tuohon livemeininkiin palatakseni: albumin nimi ”Noises! Noises! Noises!” syntyi juuri sen pohjalta, kun huudatin keikalla yleisöä.

Lauri: Minulta oli katkennut kitarasta kieli, ja pyysin muita samalla jamittelemaan jotain, kun vaihdan kielen tai etsin vaihtokitaran. Ville soitti rumpukomppia, Ilmo bassotteli siihen päälle ja Atte huudatti yleisöä.

Lauri: Mietittiin myös sitä vaihtoehtoa, että olisiko albumin nimi löytynyt jostain levyn biisistä.

Ilmo: Mutta mikään niistä ei oikein kuvannut sitä, mistä tässä oikein on kysymys. Tämä nimi tavoittaa sen hyvin.

Ville: Se on hauska ja kuvaa sitä, että livemeininki on se meidän vahvuus. Levyn nimeä ei ole väkisin keksitty, vaan se on tapahtunut oikeasti.

Ilmo: Sekä onhan osa biiseistäkin syntynyt jamittelun pohjalta. Niistä on vaan pyritty karsimaan se turha rönsyily, mutta perusajatuksena on heitellä ideoita esille ja katsoa mitä niistä sitten syntyy. Aika paljolti biisit syntyvät siitä, että soitellaan bändikämpällä ja hiotaan lopputulosta sitä kautta, vaikka alkuperäinen idea olisikin meistä jonkun.

Jäikö biisimateriaalia yli, jota saatetaan kuulla tulevaisuudessa?

Lauri: Yksi kappale oli sellainen, jota tehtiin samaan aikaan kun näitä muita levylle päätyneitä. Se on jopa äänitetty samassa sessiossa, kuin osa tämän levyn biiseistä, mutta sitten päätettiin, että ei laiteta sitä nyt tälle levylle. Se oli tyyliltään hieman erilaisempi biisi, ja halusimme mukaan enemmän edellisen singlen eli ”Less Ain’t More” -biisin kaltaista materiaalia.

Ilmo: Aika monet näistä vanhemmista biiseistä ovat muotoutuneet keikoilla. Tämän pois jätetyn sovitus ei ollut ihan sellainen, että sitä olisi tällä kokoonpanolla helposti pystynyt soittamaan.

Atte: Se oli hieman villi kortti ja vaati sen, että soitan itse rytmikitaraa. Parilla keikalla sitä vedettiin.

Ilmo: Emme nähneet mitään lisäarvoa siinä mielessä, että yhtä biisiä varten pitäisi järjestää toiset kitarakamat keikalle. Eikä se oikeastaan koskaan asettunut sopivasti, vaikka nätti biisi onkin. Se pitää vaan ottaa uudelleen vielä työn alle.

Lauri: Uusia biisejä on toki sävelletty pitkin vuotta, eli reservissä on ideoita.

Puhutaanpa seuraavaksi hieman keikoista: olette lähtemässä nyt syyskuussa uudelleen Britteihin?

Atte: Tällä hetkellä on kaksi keikkaa sovittuna. Yksi keikka The Trip Out -festareilla Suffolkissa ja Lontoon klubikeikka The Troubadourissa.

Ilmo: Toki soitetaan Briteissä mielellään enemmänkin tällä samalla reissulla, jos vain se onnistuu.

Lauri: Jos joku lukijoista tietää jotain hyviä vinkkejä keikkapaikoista sopivalla etäisyydellä, niin saa laittaa viestiä!

Sekä Suomessa on keikkoja myös – lähdettekö pidemmälle kiertueelle levyn ilmestymisen myötä?

Atte: Tällä hetkellä lähimmät keikat ovat Koisorock Vantaalla 16. elokuuta, sekä nuo mainitut brittikeikat.

Lauri: Myös muissa kaupungeissa on keikkoja, sekä toki levynjulkkarikeikka sitten 27. syyskuuta Helsingin Bar Loosessa.

Ilmo: Ei voi puhua mistään rundista, eli nämä ovat enemmänkin yksittäisiä päiviä. Toki enemmän keikkoja on työn alla, ja toivottavasti ne toteutuvat. Tavoitteena olisi saada ensi vuodelle isompi kiertue. Keikkapäivämääriä kannattaa seurata meidän somekanavista!

Tulevaisuutta ajatellen on siis suunnitelmia – mitä kertoisitte niin lähitulevaisuuden, kuin pidemmänkin tähtäimen suunnitelmista?

Lauri: On ollut todella hienoa, että on päästy soittamaan jo Briteissä saakka ja menemme nyt sinne uudelleen. Euroopassa olisi paljon maita, missä voitaisiin keikkailla: Baltia, Ruotsi ja niin edelleen. Tähtäin on toki korkealla ja kunhan saadaan meidän musiikkiamme vietyä eteenpäin, niin kaikki on meidän puolesta toivottavaa sekä mahdollista.

Atte: Tietysti myös tuleva tuotanto ja sen eteenpäin vieminen kiinnostaa.

Ilmo: Nyt ilmestyvä albumi on ollut oikeastaan hyvin selkeä paketti ja iso rutistus. Katsotaan mihin suuntaan lähdetään sitten seuraavilla julkaisuilla. Meillä ei ole tarvetta pakottaa mitään tiettyyn muottiin, vaan voimme antaa materiaalille aikaa. Niin kuin esimerkiksi juuri sille tältä levyltä pois jääneelle biisille.

Teillä oli toiveissa saada hieman improa mukaan tähän haastatteluun ja nyt sitä on tulossa: teillä jokaisella on yksi sana, joilla saatte kuvailla bändiä. Mitkä ne ovat?

Ilmo: Höpsy. En tiedä miten se liittyy mihinkään, mutta se on osa meidän historiaa ja bongattiin se Höpsyfonit-teksti Lepiksen bäkkärin pöytäfutispelistä, vaikka kukaan meistä ei myönnä sitä kirjoittaneensa!

Lauri: Tymäkkä.

Ville: Intohimo.

Atte: Spontaani.

Mitä terveisiä haluaisitte lähettää lukijoille?

Atte: Viettäkää hauska kesä ja tulkaa katsomaan meitä keikoille. Pitäkää hauskaa ja kuunnelkaa hyvää musaa. Pistäkää kalenteriin ylös levyn ilmestymispäivä 29. elokuuta, sekä seuratkaa meitä myös somessa!

Lauri: Käykää ylipäätään katsomassa bändejä keikoilla.

Ville: Käykää keikoilla ja kuunnelkaa musaa.

Koisorock 2025 järjestetään Vantaalla 16. elokuuta. FB-eventin löydät tästä linkistä ja The Halophones esiintyy Koisolavalla heti tapahtuman alkajaisiksi klo 12.00. Festivaali on maksuton.

Kokoonpano:
Ilmo Cantell – basso
Atte Nordberg – laulu
Ville Valtanen – rummut
Lauri Loikkanen – kitara

Tutustu bändiin lisää Linktreen kautta.