Lisää Löylyä -festivaali heitti kiukaalle muun muassa Steel Pantheria ja Doroa
Perjantai ja 13. kesäkuuta. Suuntana Vaasan Vaskiluoto. Lisää Löylyä -festivaaliviikonlopulle oli luvattu suhteellisen lämmintä keliä ilman sateen uhkaa. Miten käy, kun on epäonnen päivä ja kyseessä on rannikkokaupunki Vaasa…
Toista kertaa entisellä Wasalandian alueella järjestettävä festivaali keräsi jo heti avauspäivänä porttien auettua klo 16.00 kunnioitettavan määrän juhlakansaa. Auringonpaistetta nimittäin riitti — ennusteen mukaan jopa koko päiväksi.
Edellisvuotta hieman suuremman kakkoslavan avauksesta huolehti omintakeinen, närpiöläinen 1G3B, jonka metallimeiningistä ei välttämättä ymmärrä kuin suomenruotsalainen mutta, hittolainen, keikan alkupuolella luchadore-naamareihin pukeutunut yhtye sai hymyn jokaisen huulille.
Päälavan suorasta auringonpaisteesta ja avaamisesta vastasi Brother Firetribe, jonka keikat tuntuvat olevan rutiininomaisesti todella hyväntuulisia ja rentoja. Lavalle paahtava aurinkokaan ei haitannut menoa.
Festareiden menohan on sitä, että kun toinen lava lopettaa, voi toinen aloittaa. Uudenkaarlepyyn metalcore-pojat IAMSIN kärsi keikkansa alussa pienestä yleisökadosta, jonka lisäksi oli myös pieniä tietoteknisiä ongelmia. Ongelmat selätettiin kuitenkin nopeasti, ja keikka pääsi jatkumaan. — Oikein mainiota menoa ja yksi festareiden harvoista ”metalli-vedoista”.
IAMSININ jälkeen lavat ottivat omakseen naapurimaamme Ruotsin Takida ja Metalite, jotka toivat vankan kannattajajoukon lavojen eteen jo hyvissä ajoin ennen keikkaa. Yhtyeet olivat minulle melko tuntemattomia, mutta mikäs sen parempi paikka sivistää itseään kuin aurinkoisilla festivaaleilla! Metalite iski energisyydellään huomattavasti paremmin, vaikka kumpainenkin keikka aiheutti yleisössä mahdottoman hyvän fiiliksen.


Päivän ehdottomasti innokkaimmat fanit keräsi Stratovarius. Liekö syynä sitten se, että yksi Suomen legendaarisimmista metalliyhtyeistä käy harvemmin Vaasassa. Ihmisillä oli ainakin hauskaa, ja yleisö sai nauttia täyslaidallisen klassikoita ja uudempaakin materiaalia. Pyroa ei myöskään säästelty.
Crownshift tarjoili seuraavaksi sen verran kovat metallit, että jopa pitti alkoi pyöriä kakkoslavan edessä. Siinä kelpasikin ottaa lämmöt, sillä aurinko oli painunut jo puiden taakse, ja lämpöinen kesäpäivä oli muuttumassa alle kymmenenasteiseksi myöhäisillaksi.
Tunnelmaa piti tulisena vielä illan päättänyt Steel Panther. Los Angelesista tuleva yhtye juhlisti Vaasassakin piipahtaneella kiertueellaan debyyttialbumiaan ”Feel the Steel”. Levyä ei kuultu tietenkään alusta loppuun saakka mutta suurin osa kuitenkin huumorinsävytteisiä välispiikkejä (ehkä liiankin pitkiä) unohtamatta. Yhtye osaa viihdyttää ja soittaa tietenkin myös tiukkaa hard rockia. Siihen oli hyvä päättää ensimmäinen ilta Lisää Löylyä -festareilla.
Lauantai alkoi vielä paahteisempana kuin edellinen päivä. Hyvää keliä oli luvattu myös loppuillaksi. Päivä alkoi hieman verkkaisemmin, mutta rokkikansa löysi päivän mittaan tiensä paikalle.
Päälava avattiin seinäjokelaisen Segmentian toimesta. Kyseessä oli kuuleman mukaan yhtyeen suurin keikka tähän mennessä. Bändiltä on luvassa lähiaikoina uusi albumi, joten oli hyvä ottaa yhtyeeseen tuntumaa ennen uuden musiikin julkaisua.
Kakkoslavan korkkasi paikallinen legenda Wasalandia After Dark, jonka energisestä D-A-D-coversetistä kävi nauttimassa myös Klamydian Vesku Jokinen. Sen jälkeen päälava tarjoili kunnon hevitykitystä Dream Evilin toimesta, jonka jälkeen lavan valtasi power metalia soittava Bloodbound. Edellämainittujen ruotsalaisyhtyeiden välissä toimitti kotimainen Mannstein. Yhtyeen nimestä voi päätellä, että se coveroi Rammsteinia. Yhtyeellä on ilmeisen vankka kannattajakunta, ja keikanaikaisesta yleisömäärästä päätellen se sai Lisää Löylyä -festivaaleilla paljon uutta fanikuntaa.


Seuraavaksi festivaalikansaa viihdytti helsinkiläinen Shiraz Lane ja folk metalin iso nimi Korpiklaani. Bändeiltä kuultiin erittäin kovatasoiset mutta jokseenkin rutiininomaiset vedot. Se ei tosin haitannut menoa. Yleisö sai juuri sitä mitä halusi, ja ihmiset nauttivat menosta täysin rinnoin.
Yksi illan odotetuimpia esityksiä oli varmasti pitkän keikkatauon festivaaleilla päättänyt One Desire, ja herranen aika sentään, millainen sen esitys oli. Ihan kuin tauolla ei oltaisi oltukaan. André Linmanin ja Jimmy Westerlundin luotsaama bändi oli liekeissä.
Lopuksi illan ja koko festivaalin kovin juttu. Doro —saksalainen metallin kuningatar! Anteeksi ranskani, mutta helvetti soikoon! Takana yli 40-vuotinen ura, ja kuninkaallinen saapuu Vaasan Vaskiluotoon tarjoilemaan omaa tuotantoaan (myös Warlock-ajoiltaan!) Lisää Löylyä -festivaalin yleisölle. Tuskin kukaan olisi osannut odottaa sitä villeimmissä unelmissakaan.
Keikka veti sanattomaksi! Doron keikka oli melko lailla täydellinen ja erityisen siitä teki myös se, että lavalla kitaraa soitti myös ”meidän oma” kitaravirtuoosi Erkka Korhonen.
Yhdet festivaalit vietetty jälleen Vaasassa — mitä jäi käteen? Käteen jäi erittäin hyvin järjestetty festivaali, jälleen kerran. En havainnoinut järjestyshäiriöitä ja olin ehkä onnekas, kun en joutunut jonottamaan mihinkään. Ympäristö oli tuttu ja turvallinen, ja ympärillä oli iloista juhlakansaa. Toista kertaa entisellä Wasalandian alueella järjestetty festivaali oli myös säiden puolesta poikkeuksellinen tapaus, kun parin viikon sisällä Lisää Löylyä -festivaaleista oli todella vaihtelevat sääolosuhteet ympäri Suomen.
Esiintyjäkaarti oli poikkeuksellisen kova ja kansainvälinen. Sitä lisää, kiitos! Tuskin maltan odottaa, mitä Lisää Löylyä kokkailee ensi vuodelle. Siellä nimittäin nähdään — Vaasan Vaskiluodossa!