Long Distance Calling – TRIPS
Huhtikuun 29. päivä julkaistava ”TRIPS” on post rockia ja post metallia soittavan Long Distance Calling -yhtyeen viides kokopitkä albumi. Pääosin instrumentaalimetallin ja hitaiden tunnelmankehittelyiden parissa aiemmin operoinut saksalaisyhtye tuo nyt pöytään hyvin uudenlaisen kattauksen. Edellisellä ”The Flood Inside” -albumilla suunnanvaihdos tai ainakin tyylin selkeä kehittely oli jo havaittavissa muun muassa vuonna 2012 yhtyeeseen liittyneen vokalistin, Martin Fischerin johdosta, mutta tyyliä kehitellään edelleen.
Esimerkiksi sellaisten yhtyeiden kuin Cult of Lunan faneille Long Distance Callingin uutukaisella, kuten yhtyeen tuotannolla laajemminkin, on varmasti annettavaa. Yhtyeen aikaisempaa tuotantoa tunteville ”TRIPS” on kuitenkin varmasti aikamoinen yllätys, vaikka elementit yhtyeen aikaisemmasta tuotannosta ovat edelleen osittain läsnä. Yllätys ei välttämättä ole ollenkaan huono, sillä yhtyeen sävellysten laatu on edelleen kohdallaan. Yhtye itse on todennut ”TRIPSin” olevan heidän tähänastisen uransa uskaliain. Albumilla on tietoisesti lähdetty hakemaan uudenlaista soundia, ja sen myös huomaa.
Levy alkaa paljonpuhuvasti ”Getaway”-nimisellä kappaleella – kyseessä on totta totisesti pako jonnekin kauas pois entisestä. ”Reconnect” ja ”Lines” taas ovat yhtyeelle epätavallisia, mutta lähtökohtaisesti hyvin perinteisiä rockaavia metalliveisuja, siinä missä ”Rewind”, ”Trauma” ja ”Momentum” ovat selkeästi ”taaksekelauksia” yhtyeen aikaisempaan tuotantoon. Ainakin omasta puolestani täytyy todeta, että instrumentaalisävellykset toimivat edelleen hyvin. Albumin loppupuolella oleva ”Plans” taas on ehkä paras näyte yhtyeen ”uuden ja vanhan tyylin fuusiosta”. Levyn päättää lähes varttitunnin kestävä eeppinen ”Flux”.
”TRIPS”-albumilla rock- ja metalliainekset yhdistyvät paikoin jopa popahtaviin tunnelmiin. Kappeiden kestot ovat yhtyeen mittaluokassa lyhyempiä kuin edellisillä albumeilla, vaikka mahtuu tällekin levylle mukaan yksi lähes kolmetoistaminuuttinen teos. Yhtyeen soundin leimalliset seikat ovat edelleen mukana, vaikka ne ovatkin siirtyneet osin taka-alalle uuden tieltä.
Vaikka ”TRIPS” saattaa olla Long Distance Callingin uran uskaliain levy, on se myös helpoiten lähestyttävä. Aikaisempaa runsaammat lyriikat sekä laulettujen että instrumentaalikappaleiden vuorottelu tuovat albumille vaihtelevuutta. Albumi jättää kuitenkin jokseenkin ristiriitaisen olon. Uudistumisen myötä jotakin olennaista bändin ominaissoundista tuntuu kadonneen. Ainakin yhtyeen kolmen ensimmäisen levyn puolestapuhujille kyseessä voi olla haastava – joskin ehdottomasti kiintoisa – matka.
8/10
Kappalelista:
Long Distance Calling Facebook
Kirjoittanut: Jasmin Vahtera