Long Shadows Dawnin esikoisalbumi on kuin esikuviensa haalistunut versio – arviossa ”Isle Of Wrath”

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 9.10.2021

Elokuussa julkaistu ”Isle Of Wrath”, on Long Shadows Dawnin esikoisalbumi, joka on pitkälti vokalisti Doogie Whiten ja kitaristi Emil Norbergin käsialaa. Kyseisen duon ja albumin syntymä eivät ole sattumaa, sillä projektin yhtenä taustatekijänä toimi Frontiers Recordsin johtaja, Serafino Perugino. Kyseisen levy-yhtiön johtaja on kuluneen vuoden aikana laittanut sormensa peliin yllättävän usean Frontiers Recordsin julkaisun kanssa. Tällä kertaa visiona oli luoda Rainbow-vivahteista hard rockia, johon Whiten laulu kuin Norbergin Rainbow’n ihailu sopivat Peruginon mielestä paremmin kuin hyvin.

Kuten edellä mainituista lähtökohdista voi päätellä, edustaa ”Isle Of Wrath” klassista hard rockia raivokkaineen riffeineen ja Whiten antaumuksellisen tulkinnan kera. Albumin alkupuolen perusteella Long Shadows Dawn heittää tasaisesti lisää löylyä kiukaalle kappale toisensa perään. Energisyydestä ja asenteesta huolimatta, kappaleet eivät kuitenkaan herätä niin vahvoja euforian tunteita kuin niiden soisi tekevän.

Hienoinen suunnanmuutos tapahtuu ”Star Riders” -kappaleen myötä, joka erottuu vaikeroivan äänimaisemansa ja Jerusalemiin viittaavien lyriikoidensa ansiosta. Myös ”Hell Hath No Fury” erottuu lyriikoidensa puolesta, sekä kappaleella kuultavien kosketinsoittimien, jotka tuovat äänimaisemaan Deep Purplen sävyä. Ironisesti nimetty ”Never Wrote A Love Song”, nousee myös väistämättä esiin, erityisesti nimensä puolesta. Toisin kuin nimestä voisi luulla, kyseessä ei rakkauskappaleita piikittelevä teos, vaan rakkauden sävyttämä kappale. Teemalle uskollisesti, ”Never Wrote A Love Song” on ulosantinsa puolesta kevyt ja koskettava, ja poikkeaa siten pitkäsoiton muusta linjasta.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähtökohtaisesti Long Shadows Dawnilla on kaikki tarvittavat elementit kasassa, jotta aikaan voi saada vauhdikkaan rock-albumin. Tätä puoltavat niin Norbergin monipuolinen soittotaito kuin Whiten persoonallisen vaikeroiva ääni. Whiten ja Norbergin kyvyistä kuin pitkästä muusikon historiasta huolimatta, ”Isle Of Wrath” on yllättävän mitäänsanomaton albumi. Long Shadows Dawnin visio tulee kyllä selväksi debyyttialbumista, mutta yhtye ei kykene tuomaan mitään uutta ja omaa hard rockille, vaan näyttäytyy pikemminkin esikuviensa haalistuneemmalta versiolta.

4/10

Kappalelista:

  1. Deal With The Preacher
  2. Raging Silence
  3. On Wings If Angels
  4. Star Riders
  5. Hell Hath No Fury
  6. Master Of Illusion
  7. Hallelujah Brother
  8. Steeltown
  9. Never Wrote A Love Song
  10. Where Will You Run To?
  11. We Don’t Shoot Our Wounded

 

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Long Shadows Dawn Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat