Loppuvuoden ehdokas vuoden levyksi – Arvostelussa Bjørkøn ”Heartrot”
Amorphis– ja Abhorrence-yhtyeistä tuttu kitaristi Tomi Koivusaari julkaisi joulukuun alussa sooloalbumin nimeltään ”Heartrot”. Albumi tuli kuin tilauksesta niille, jotka ovat jo jonkin aikaa harmitelleet Koivusaaren pienentynyttä roolia Amorphiksen biisinkirjoittajana. Toinen Amorphis-kitaristi Esa Holopainen julkaisi Silver Lake-nimellä oman sooloalbuminsa toissa vuonna. Tomi Koivusaaren, eli Bjørkøn, esikoisalbumi vertautuu tuohon tekeleeseen sikäli, että aivan kuten Silver Lake vuonna 2021, on ”Heartrot” vuoden 2023 merkittävimpiä tapauksia erityisesti kotimaisen metallimusiikin kentällä.
Albumi alkaa järisyttävän vahvalla eepoksella ”The Heartroot Rots”. Reilun kuuden minuutin pituinen kappale toimii niin monella tasolla, että kuulija tuntee itsensä aseista riisutuksi jo tässä vaiheessa. Albumin tekijätiimissä on mukana osaamista isolla O:lla, ja heti avausraidasta alkaen kaikki pistävät parastaan. Tomi Koivusaaren riffit vyöryvät verevästi, Lauri Porran bassotaiteilu on miksattu muhkean kuuluvaksi, Carcassin Jeff Walker ärjyy kuin olisi yksi genren legendaarisimmista multakurkuista ja Opethin riveihin siirtynyt Waltteri Väyrynen näyttää, miksi paikka yhdessä maailman hienoimmista metallibändeistä on ansaittu. Paketti on siis kasassa heti avausminuuteista alkaen, ja loppulevyn vastuulle jää enää vastuu huolehtia ettei rima putoa häiritsevän alas.
Eikä se putoa. Olkoonkin niin, että heti seuraavana kuultava ”Vaka Loka” on tehokuuntelusta huolimatta jäänyt itselleni levyn etäisimmäksi biisiksi. Kappale on ilmavuudessaan toimivaa vastapainoa avausbiisin murskaavuudelle, mutta Addi Tryggvasonin vaikeroiva islanninkielinen tulkinta ei päästä riittävän lähelle. ”Vaka Loka” jää kuitenkin reilut 40 minuuttia kellottavan levyn ainoaksi pieneksi notkahdukseksi, sillä loppulevy on mielenkiintoista herkkupalaa toisensa jälkeen. Marko Hietalan ja Petronella Nettermalmin tulkitsema ”Whitebone” on ehkä lähimpänä Amorphisia, ja ”Värinvaihtaja” vaikutti ennakkoon levyn kiintoisimmalta tapaukselta jo solistinsa tähden. Miksikään väkinäiseksi kuriositeetiksi Ismo Alangon vierailu ei jää, vaan Suomen eturivin rock- ja pop-laulajiin lukeutuva konkari tekee tässä väkevän ja muuhun palettiin saumattomasti sopivan suorituksen.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
”Awakening”-välisoiton jälkeen levyn jälkipuolisko käynnistyy kuolonmetallisissa merkeissä ”World as Fire and Hallucinationin” muodossa. Kiekon nopeatempoisemman poljennon tulkitsijaksi on valikoitunut Dimmu Borgirista tuttu Shagrath, joka pitää huolen, että äärimmäisemmästä ilmaisusta nauttivillekin on hetkensä tällä levyllä. Jesse Freyn laulama ”The Trickster” on näillä kuunteluilla tämänhetkinen suosikkibiisini albumilta, kiitos erittäin onnistuneella aggression ja hempeämmän melodisuuden sekoituksella. ”Heartrotin” toinen kuusiminuuttinen pläjäys ”Hooks in the Sky” käynnistyy petollisen seesteisesti, kunnes Tomi Joutsen avaa suunsa ja päästää niin syvältä rinnasta kumpuavia kuolonkorinoita, ettei miestä tunnista aluksi ensinkään. Olipa oivallinen veto laittaa Joutsen laulamaan Amorphiksesta poikkeavalla tyylillä, jotta mielleyhtymä kyseiseen bändiin hälvenee edes hieman. Tämä kuuden minuutin death metal-progeilu on myös nerokkaasti sijoitettu juuri ennen albumin loppusuoraa, joka koostuu höyhenenkevyestä ”Magneta”-tunnelmoinnista Mariskan taidokkaasti suorittamana.
Kokonaisuutena Bjørkøn ”Heartrot” on erittäin pirteä ja virkistävä yllätys vuoden loppuun. Levy menee suoraan ainakin omissa kirjoissani kärkikahinoihin vuoden albumista puhuttaessa, enkä yhtään ihmettelisi, vaikka se keikkuisi muidenkin toimittajien top-listoilla vuoden 2023 levysatoa summatessa. Vajaan kolmen vartin mitta ja vaihtelu kappaleiden tyylilajeissa sekä laulajien kirjossa takaa, ettei levy pitkästytä missään vaiheessa. Molempien Amorphis-kitaristien julkaistua omat soololevynsä parin vuoden sisään, ei voi kuin päätä pyöritellen ihmetellä millainen määrä lahjakkuutta yhteen bändiin onkaan pesiytynyt.
Kappalelista:
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
1. The Heartroot Rots (feat. Jeff Walker / Carcass)
2. Vaka Loka (feat. Addi Tryggvason / Solstafir)
3. Whitebone Wind (feat. Marco Hietala)
4. Värinvaihtaja (feat. Ismo Alanko)
5. Awakening
6. World As Fire and Hallucination (feat. Shagrath / Dimmu Borgir)
7. The Trickster (feat. Jessi Frey / Velcra)
8. Hooks In The Sky (feat. Tomi Joutsen)
9. Magenta (feat. Mariska)
10. Reverberations (feat. Sakari Kukko)
