Loputon Gehennan Liekki – DVD

Sami Kettusen ohjaama dokumentti suomalaisesta black metallista nousi kulttimaineeseen jo harvojen elokuvateatterinäytösten sekä kenties vielä enemmän internetissä levinneen trailerin ansiosta. Valitettavasti itseltäni jäi väliin tuo Night Visions -festivaalien ensinäytös, ja siksi tätä DVD-julkaisua onkin odotettu kuin kirkkoa palavaa tai kuuta nousevaa, ihan kummin vain.

Ihan heti kärkeen täytyy sanoa, että dokumentin traileri antaa hieman vääristyneen kuvan kokonaisuudesta. Trailerin lyhyet legendaariset lausahdukset, kuten ehkä se tunnetuin ”Vittu, mä vihaan punkkia”, on irrotettu pidemmistä puheenvuoroista. Trailerin jälkeen lähinnä odottikin vajaan tunnin mittaista myötähäpeää, mutta loppupeleissä ”Loputon Gehennan Liekki” on kaikkea muuta.

Dokumentti pohjautuu valtaosin 90-luvun black metal -skeneen, jossa myös allekirjoittanut nuoruutensa kasvoi. Haastateltavina ovat mm. Lord Satanachia (Azazel), Nuclear Holocausto Vengeance (Beherit), Narqath (Azaghal), Shatraug (Horna), Demonos Sova (Barathrum) sekä hiukan uudemmista yrittäjistä Molestor Kadotus (Anal Blasphemy), Blackgoat Gravedesecrator (Goatmoon) ja lukuisia muita.

Ehkä homma menee dokumentissa hetkittäin hiukan överiksi, mikä johtuu lähinnä runsain määrin nautituista virvokkeista, mutta pääpiirteittäin reilu 50-minuuttinen dokumentti kulkee asialinjalla ja kertoo rehdisti sen, mitä 90-luvun black metal -skene oli ja mitä se on 2000-luvulla. Erinäisiä mielipiteitä en viitsi alkaa dokumentista eritellä, koska mielestäni mielipiteitä/näkemyksiä asioista ei vain sovi arvostella. Dokumentista löytyy saatanallista näkemystä, kansallissosialismia, sovinismia ja paljon muutakin hämmentävää, mutta annetaan kaikilla olla omat näkemyksensä. Dokumentin voi hyvin katsoa, vaikkei kaikkia näkemyksiä allekirjoittaisikaan. Tai itse asiassa kovin vaikeaa se olisikin, sen verran eriäviä näkemyksiä haastateltavilta löytyy joistakin asioista, esimerkiksi politiikan sotkemisesta black metalliin.

Laadukas ääni ja kuva tekevät dokumentista nautinnollisen katsoa, koska ei tarvitse korvia höristellä kuullakseen haastateltavan puheen. Oikeastaan ainoa ”puute” on esittäjän/ kappaleen nimen puuttuminen niissä kohdissa, joissa hetkittäin kuullaan pätkä jostain kappaleesta. Toki nämä kappaleet löytyvät lopputeksteistä, mutta mieluummin ne olisi nähnyt jo siinä kappaleen soidessa. Ihan kaikkea kun ei tunnista 90-luvun skenemieskään. Pientä miinusta pitää antaa myös jo yllämainituista hetkittäisesti selkeästi överiksi menevistä haastatteluista, joissa mielestäni on olemassa myös ohjaajan vastuu, vaikka haastateltavat toki varmasti ovat itse nautintoaineensa nauttineet.

”Loputon Gehennan Liekki” on dokumentti, jota voi suositella kaikille black metal -piirien ulkopuolisille, jotka haluavat pienen yleiskuvauksen suomalaisen black metallin viime vuosikymmenistä. Pieni pilke silmäkulmassa kannattaa dokumenttia katsellessa kuitenkin pitää eikä ottaa ihan kaikkea sanottua kirjaimellisesti. Skenen sisäpuolella jo 90-luvulta asti olleille dokumentti on aimo annos nostalgiaa, mukavia muistoja ja hetkittäin myös osoitus siitä, että vaikka black metal oli – ja on edelleen – vakava asia, niin kaikkea ei aina tarvitse ottaa niin saatanan vakavasti.

Dvd:n lisämateriaalina on Sami Kettusen ohjaama lyhytdokumentti ”Romua, Ruisketta Ja Rutinaa” suomalaisesta noise-musiikista, mikä kiinnosti itseäni lähes yhtä paljon kuin uusin Klamydian levy todennäköisesti Lord Satanachiaa. Vittu, mä vihaan noisea.

9/10

http://www.youtube.com/watch?v=RWzlSeGR5bU

Kirjoittanut: Riku Mäkinen

Kommentoi julkaisua