Lords Of Blackin ”Mechanics Of Predacity” kumisee jylhästi ja etenee vauhdikkaasti
Ronnie Romeron tähdittämä Lords Of Black julkaisi tänä keväänä kuudennen pitkäsoittonsa. Kymmenen vuotta sitten perustettu espanjalaisyhtye on julkaissut albumeja kiitettävään tahtiin ottaen huomioon, että Romero oli poissa yhtyeen riveistä reilun vuoden 2020-luvun taitteessa. Vokalistin paluun jälkeen ”Mechanics Of Predacity” on Lords Of Blackin kolmas julkaisu sen nykyisellä kokoonpanolla.
En tiedä, mistä kaikki se energia ja motivaatio kumpuavat, minkä turvin Romero jaksaa työstää musiikkia lukuisten eri yhtyeiden ja muusikoiden kanssa, sillä pelkästään viimeisen viiden vuoden aikana Romero on laulanut Ritchie Blackmore’s Rainbown, Michael Schenkerin, Intelligent Music Projectin, Lords Of Blackin, The Ferrymenin ja Sunstormin riveissä. Listaan pitää lisätä vielä muusikon soolojulkaisut ja muutama muukin pienempi yhtye. Työskentelyä helpottaa toki tutut muusikkoystävät, mutta kun ottaa huomioon sen, millaisella intensiteetillä Romero tulkitsee lauluosuuksiaan, ei voi kuin ihmetellä hänen jaksamistaan.
Lords Of Blackissa vaikuttaa Romeron lisäksi suhteellisen vakiintunut kokoonpano: Kitaristi Tony Hernando on ollut espanjalaisyhtyeessä mukana aina sen perustamisesta lähtien, ja basisti Daniel Criado vuodesta 2017. Bändin uusin jäsen on rumpali Johan Nunez, joka liittyi Lords Of Blackiin vuonna 2020 ”Alchemy Of Souls, Pt. 1” -pitkäsoiton äänitysten myötä. ”Mechanics Of Predacity” on luotu hyvin hitsaantuneen kokoonpanon voimin, minkä kuulee tarkkaan harkituista ja mahtipontisista progemetalli-sovituksista. Albumin kappaleet pursuavat väkeviä riffejä ja lennokkaita välisoittoja, jotka huipentuvat Romeron räjähtäviin kertosäkeistöihin.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Lords Of Blackin kuudes albumi alkaa määrätietoisella pauhunnalla ja etenee vaivattomasti. ”Let The Nightmare Come” ja ”Let It Burn” onnistuvat kohoamaan albumin väkevimmiksi teoksiksi. Rauhallinen ”Can We Be Heroes Again” huokuu David Bowien vivahteita, mikä on varsin yllättävää Lords Of Blackin ulosannin ollessa verrattain kaukana brittilegendasta. Vastaavasti ”A World That’s Departed” lunastaa progressiivisimman kappaleen pystin yhdentoista minuutin kestollaan.
”Mechanics Of Predacity” on vauhdikas ja väkevä progressiivisen metallin albumi, joka tuntuu paranevan jokaisella kuuntelukerralla. Vaikka kappaleiden perustana ovatkin Romeron ääni ja jylhästi moukaroiva äänimaisema, on Lords Of Black onnistunut saamaan kappaleisiin riittävästi sävyeroja. Albumilta olisi voinut jättää yhden tai kaksi teosta pois, jotta kokonaisuudesta olisi tullut entistä purevampi, sillä loppua kohden mielenkiinto meinaa herpaantua. Lords Of Blackin kuudes albumi on joka tapauksessa tasaisen vahva kokonaisuus.
Kappalelista:
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/lordsofblack
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen
