Turkulainen Lost Boots julkaisee 13.5. “Come Cold, Come Wind” -levyn, joka on seitsemän raitaa sisältävä minialbumi. Bändin jäsenet ovat entuudestaan tuttuja Sweatmaster-yhtyeestä mutta ovat ottaneet siihen musiikillista pesäeroa. Suomenkielisistä lyriikoista ja progehtavasta soundista on luovuttu ja siirrytty kohti suoraviivaisempaa ja melodisempaa rockia. Tuloksena on syntynyt persoonallinen ja väkevä rocksoundi.

Lost Bootsin nimeä on tässä kohtaa syytä avata. Sasu Mykkänen, Matti Kallio ja Mikko Luukko olivat kuluttumassa viimeisiä rahojaan nautintojuomiin Tinatuoppi-ravintolassa, kun seuraan lyöttäytyi yhtyeen vanha tuttu Tomi Helomaa. Kun Helomaa kuunteli muiden avautumista tarpeeksi, totesi hän, että pistetään neljästään uusi bändi pystyyn. Helomaa lupasi hommata kaikille keikkabuutsit isänsä tehtaalta, mikäli pääsisi remmiin. Kengät ilmeisesti jäivät kuitenkin kotimatkalla Forssan Autokeitaalle, mutta yhtye saatiin kasaan ja sille nimi.

”Come Cold, Come Windin” musiikkia voi kuvailla vauhdikkaaksi rockiksi, jonka kappaleisiin on saatu vaihtelevuutta. Osassa kappaleissa on tiukkoja kitarariffejä, kun vastaavasti toisissa on enemmän letkeä, jammaava melodia. Solisti-kitaristi Mykkäsen lauluääni on persoonallinen, ja sitä on miellyttävää kuunnella. Hän tulkitsee kappaleita tunteella, esimerkiksi kappaleessa ”Brave” hänen äänessään on sydäntäriipivän tuskan tunnetta. ”Brave” on itsessään taidokas teos, jossa on blues-vaikutteita, mielenkiintoiset lyriikat sekä hieno tunnelma. ”Come Cold” ja ”The Steam Rolled In” tuovat mieleen Kings Of Leonin. ”Come Cold” on albumin pisin, lähes neljäminuuttinen kappale, joka tarjoaa länkkärimäisen tunnelman huuliharpun ja letkeän temponsa puolesta. Jälkimmäinen on vastaavasti vajaan parin minuutin mittainen kappale, joka edustaa albumin tiukinta rockia. Näissä kappaleissa solisti-kitaristin ääni on hiukan apaattinen ja muistuttaa Kings Of Leonin solisti Caleb Followillin ääntä. Myös Lost Bootsin musiikissa on havaittavissa samanlaista vivahteita kuin edellä mainitulla yhtyeellä.

”Outdated” on myös yksi albumin helmistä; se on tunnelmallinen ja tarttuva kappale, joka saa jalan polkemaan rytmissä. 1:45 kohdalla kappale kuulostaa siltä, kuin se loppuisi, mutta siinä tuleekin rauhallinen välisoitto, jonka jälkeen meno vielä jatkuu. Päätöskappale ”Bangatan” on tyylikäs lopetus albumille. Tarttuvat riffit, melodian monipuolisuus ja Mykkäsen laulu ovat hieno yhdistelmä.

”Come Cold, Come Wind” on hieno albumi, joka kestää kulutusta. Yhtye on löytänyt levylle persoonallisen tyylin, joka erottaa sen edukseen monista muista rock-yhtyeistä. Albumilla yhdistyvä fiilistely ja vauhdikkuus tekee levystä miellyttävän kokonaisuuden. Jos jotain negatiivistä tästä hakee, se on albumin pituus: albumi kestää vain 20 minuuttia! Lost Bootsin soittoa olisi kuunnellut mielellään lisää, mutta nyt on vain pakko odottaa uutta tuotantoa.

9/10

Kappalelista:

1. Another Brick In The Wind
2. Come Cold
3. Outdated
4. The Steam Rolled In
5. Brave
6. Widow Lover
7. Bangatan

Lost Boots Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen