Lullacry tekee paluun viidennen albumin, ”Where Angels Fear” myötä. Edellinen levy, ”Vol.4” julkaistiin vuonna 2005, joten kohtalainen tauko yhtyeellä on takanaan. Muutama energinen live-veto on kuitenkin pitänyt yhtyeen faniensa muistissa, ja nyt vihdoinkin on uuden levyn vuoro. Levy tulee ulos yhtyeen rumpalin oman levy-yhtiön Outo Recordsin kautta ja sen jakelusta vastaa Playground Music.

Levyn aloittava ”Antidote To You” ei ole ehkä paras mahdollinen avausraita. Keskiraskas hardrock-kappale joka olisi varmasti toiminut paremmin levyn keskivaiheilla. Nyt se ei oikein saa sellaista tajunnan räjäyttävää fiilistä aikaiseksi, mikä yleensä olisi syytä heti avauskappaleella aikaan saada. Kuitenkin ihan hyvä kappale ja mikä hienointa, vokalisti Tanjan laulut kuulostavat todella pirteältä.

”Still An Angel” jatkaa hyvin reipasta hardrock poljentoa, mukavan tarttuva kertosäe, jonka lisäksi kappaleesta löytyy myös erittäin tarttuvaa riffittelyä. Levyn edetessä on hienoa huomata kuinka yhtye on jossain määrin saanut uudistettua soundiansa. Levyltä löytyy edelleen kahden ensimmäisen levyn rokkaavuus, mutta se on saatu kuulostamaan huomattavasti nykyaikaisemmalta. Levyltä löytyy myös toisen kerran yhtyeen historiassa duetto-kappale, jonka vokaaleissa vuorottelevat Tanja ja Mikko Herranen. Osalle lukijoista Herranen on varmasti tuttu nimi, onhan hän ollut osallisena jo vaikka kuinka monessa yhtyeessä, jonka lisäksi hän on toiminut tuottajana, miksaajana jne. ”Feel My Revenge” on kappaleena hidastempoinen, rauhallisempi veto, ja suoraan sanottuna hieman pelkäsin etukäteen miltä tämä kappale kuulostaa. Näitä duettoja kun on aika monia kuultu, ja useimmiten ne tavalla tai toisella ovat hieman tylsähköjä. Tästä täytyy kyllä sanoa että näiden kahden laulajan äänet sopivat yhteen erinomaisesti, ja kappale toimii loistavasti. Jonkin verran tulee mieleen ensimmäisellä levyllä ollut kappale ”Downwards”, jolla vieraili Godsplaguesta tuttu Nico Hartonen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Levyn todella rehellinen rock-meininki kantaa mukavasti läpi koko levyn, ja kiinnostavuus pysyy yllä koko albumin ajan. Kappaleet kuten ”Gone Are The Days” ja ”I Am” ovat kyllä erinomaisia kipaleita, puhumattakaan levyn nimikkoraidasta ”Where Angels Fear”, joka on ehdottomasti yksi kovimpia ralleja. Myös ”Bad Blood” on erinomaista hardrockia. Tiedä sitten johtuuko siitä että myös Dorolla on samanniminen kappale vai mistä, mutta tuo kyseinen ralli tuo jossain määrin Doron uudemman materiaalin mieleen.

Lullacry otti rohkean askeleen lähtemällä tekemään levyä omakustanteena seitsemän vuoden tauon jälkeen, mutta tätä kuunnellessa voi sanoa että tuo rohkea veto kannatti. Tuloksena on hieno albumi, ja ehdottomasti vahvin tämän kokoonpanon aikaisista levyistä. Muistan aikoinaan kun yhtye vaihtoi laulajaa, niin monet olivat sitä mieltä, ettei homma voi onnistua. Mutta tällä levyllä Tanja Lainion lauluosuudet ovat kyllä jo niin hienoa kuultavaa, ettei paljon valittamista jää. Tämä levy tulee varmasti löytämään tiensä yhtyeen vanhojen fanien hyllyyn.

8/10

Kappalelista:

1.Antidote To You
2.Still An Angel
3.Thousand Suns
4.Feel My Revenge
5.Bad Blood
6.All Behind
7.Gone Are The Days
8.I Am
9.Broken (Into Pieces)
10.Where Angels Fear
11.Stay

http://www.lullacry.com/

Kirjoittanut: Juha Attola