Luovan tuhon partituuri – Arviossa Backengrillenin esikoisalbumi
Ruotsalainen Backengrillen aloittaa poikkitaiteellisen ekskursionsa John Cagen tapaan puoli minuuttia kestävällä hiljaisuudella, kunnes koskettimet ryhtyvät maalaamaan pitkää ja uhkaavaa kaarta ”A hate inferior”– biisissä. Basari polkee mukaan ja piano tuplautuu stereokuvassa. Saksofoni toistaa kosketinkuviota, rumpali siirtyy komppiin ja äänitaiteilija silmittömään huutamiseen. Tritonuksen kanssa kättä lyövän melodian kuljettamisen johtoroolin ottaa nyt torvi. Touhu on yksinkertaista, vieraannuttavaa, raivokasta. Kappale koostuu yhdestä osasta ja kestää yli 10 minuuttia. Särjetty saksofoni törisee disharmonisesti ilman muita instrumentteja, kunnes alun koskettimet päättävät teoksen.
”Repeater II” käynnistyy bassolla ja rummuilla. Saksofoni raakkuu ja touhu on perverssillä tavalla lapsenomaista. Nyt laulu kuulostaa enemmän laululta. Suora huutaminen on saanut väliaikaisesti väistyä. Kuumeinen ja huumeinen hypnoottisuus tarttuu kuulijaankin. The Doors kummittelee jossain taustalla. Biisi toistaa itseään yhä uudelleen, kuten jo nimikin sanoo. Tälläkään kertaa ei ole nähty tarpeelliseksi tuhlata kappaaleeseen yhtä osaa enempää. Rummut ja saksofoni parittelevat aikansa kahden, kunnes palataan jälleen yhteisrääkkyyn.
Nimikkobiisi ”Backengrillen #1” hivutetaan käyntiin (tietoisen) hapuilevalla bassokuviolla. Rummut maustavat saosta kolinoilla. Huilu tuo soppaan mainion lisämausteen ja muistuttaa läpihuutavalla otteellaan Ian Andersonin maneereja. Kappale on hitaudessaan omaa luokkaansa. Se on vain askeleen päässä pysähtymisestä. Mieleen muistuu myös Tenhin tematiikka. Laulu ja saksofoni matkivat toisiaan, sitten torvisooloa, välillä laulua, sitten raivokasta tööttäämistä… Niin sanotun A-osan niin sanotussa laulumelodiassa on jopa mieleenjäävää ideaa. Koko kappaleen kestävän yhden osan politiikalla mennään tälläkin kertaa ja 10 minuutin mitalla.
Backengrillenin esikoinen on kipeällä tavalla sekä korkeakulttuurista että sen antiteesi. Soittajilta löytyy perinteistäkin instrumenttiensa osaamista, mutta touhua lähestytään toisin. Ainoa kielisoitin albumilla on basso ja kappaleet pitkiä. Tuttuun ja turvalliseen ulosantiin tottuneella korvalla kuunneltuna rasittaviakin. Silti levyllä on rutkasti ideaa. Taustamusiikiksi Backengrillenistä ei ole, mutta määrätyssä (tuntemattomassa) mielentilassa se voi hyvinkin olla osuva kaaoksen soundtrack.
Kappalelistaus:
- A hate inferior
- Dör för långsamt
- Repeater II
- Backengrillen #1
- Socialism or barbarism

