Luxury Toys – The Rest Is Noise
Bändiä nimeltään Luxury Toys on vaikea sijoittaa tiettyyn kategoriaan; tarjolla on groove rockia, mutta levyssä on vivahduksia muualtakin. Voisin sanoa, että tämä on hyvä bändi kuunneltavaksi, jos pitää sellaisista bändeistä kuin TOOT TOOT ja Von Hertzen Brothers. Levyn kuuntelun jälkeen tulin siihen tulokseen, että jokainen biisi on selkeästi oma aiheensa. Yksittäiset kappaleet pystyvät olemaan itsenäisiä mutta silti luomaan yhdessä kokonaisen kuuntelukokemuksen, mihin ei välttämättä aina helposti pääse.
Levy lähtee mukavasti käyntiin kappaleella “Magnolia”, josta huomaa heti, että kyseessä on groove-meininkiä. Laulajan tyyli sopisi hyvin kansainvälisenkin radiosoitantaan, kitaroita ei ole ahdettu liian tunkkaisiksi, vaan ne ovat selkeämmin rockin puolella. Aloitusta ei ole tehty liian vaikeaksi kuunneltavaksi, mikä on hyvä.
Seuraava levyn aihe onkin rakkauteen liittyvä kappaleessa “Spare Love”. Äkkinäisesti tulee mieleen Queens of Stone Age ja TOOT TOOT kitaran downpickauksen ja vokalistin puhelaulun takia. Biisi jatkuu mukavasti ja täytyy sanoa, että siinä on todella tarttuva kertosäe. Kappale sopisi jopa kesäbiisiksi – tämähän voisi ollakin bändin oma kesäbiisi! Kappale jättää hymyn huulille ja on aika siirtyä eteenpäin.
Mainos päättyy
Seuraavakin “Dogs at Play” -biisi sisältää tietynlaista rakkautta. Hauskan tästä tekee se, miten tietyllä tavalla nerokas idea kappaleesta löytyy: kappale on kertomus siitä, kun mies näkee koiraansa pitkästä aikaa vaikkapa rundin jälkeen. Kappaleessa on todella mukavan positiivinen asenne, eikä tästä voi olla eläinrakkaana tykkäämättä!
Levyn teema sisältää sanan rakkaus ja sen sanan kantaa myös seuraava kappale “69 96”. Jokuhan voisi äkkiä keksiä, mistä se kertoo. Kun pariskunta tapaa, on “69” aihe, ja kun pariskunta lähtee eri teille, on aihe “96”. Tämä kappale kantaa selkeästi muita enemmän bluesia/rockia, koska siinä on tavallaan hiukan surullisempi on sävytys.
Mennään levyllä eteenpäin: seuraava kappale “Stalin Thanks a Lot” ihmetyttää hiukan.Mistähän bändi päätti keksiä moisen aiheeksi? Mieleen tulevat helposti legendaariset hippiajat, joista on puhuttu paljon mutta joita en itse ole kokenut. Mutta kyllä biisistä idean jollain tapaa sai napattua, ja kappale puhuttelee kuuntelijaa posiitivisella sävyllään, vaikka sanoitukset eivät ehkä ole niin posiitiviset. Hyvänä lisänä kappaleessa kuullaan torvia, joista tulee ensimmäisenä mieleen Jean S. -niminen bändi. Oman pääni sisällä tämä kappale herätti jonkun pienen lapsen henkiin! Love it!
Taas voidaan palata levyn kantavaan teemaan rakkauteen. “Love Making Song” kertoo jo nimessä varmasti oleellisen; en sitten tiedä, onko tämä kappale vielä todettu petihommiin sopivaksi, ehkä otan itse joskus selvää. Täytyy sanoa, että melkoisen groovaava bassolinja tästä kappaleesta löytyy, siinä missä kappale muutenkin on sitä!
Levyn puolivälin jälkeen alkaa soida “In Tune, Out of Sync”, joka on ehkä tämän levyn eniten peruskauraa oleva kappale. Toisaalta jos levyltä löytyy paljon hyvää materiaalia ja joukosta yksi “peruskaura”, ei se sinäänsä ole haitaksi ainakaan kuuntelijalle. Tämän levyn soundimaailmasta ei yleisesti juurikaan löydy moitittavaa, mutta ehkä itse olisin toivonut enemmän laulajalta. Hyvin hän kyllä laulaa, mutta äänenkäyttö rajoittuu koko ajan samalle tasolle – vaihtelevaisuutta olisin siis toivonut, esim. enemmän matalalta laulamista.
”Never Go Out” on musiikkivideonakin julkaistu kappale, jossa on todella groove meininki. Jos tähän kappaleeseen väsähtää, levy ei välttämättä kokonaisuudessaankaan ole ensimmäisten kuunneltavien joukossa. Mutta otetaan valoisampi puoli esille: jos tämä kappale nappaa oikein kunnolla mukaansa, suosittelen levyn kuuntelua. Kun levyjä on kuunnellut paljon, niille asettaa tietynlaiset odotukset. Tämä bändi on yksi harvoista, jonka suhteen niitä odotuksia ei ollut, joten hyvinkin avoimin korvin lähdin tähän levyyn mukaan. Seuraava kappale “Two Sides of Salvation” tuli jopa hiukan puskista, sillä kyseessä on täysin akustinen kappale ja siinä mennään temaattisesti uskonnon puolelle, jos en täysin väärin tulkitse. Kyllähän kappale sopisi leirinuotioiltoihin tai vaikkapa kirkkoon. Kappaleesta tuli jopa hyvinkin periamerikkalainen fiilis.
Levyn päättää hieman yllättäen yli 9-minuuttinen kappale nimeltään “Diagnosis and Pills”. En todellakaan osannut odottaa tämäntyyliseltä musiikilta levyn lopettajaksi näin pitkää kappaletta. Onneksi myöskään tämä kyseinen kappale ei tylsistytä. Biisin teema on ehkä jopa hiukan masentava, tosin bändi osaa kyllä hemmetin hyvin muuttaa sen posiitivisen kuuloiseksi. Onko tämä tarkoituksellista vai ei, sitä en osaa sanoa. Kokonaisuudessaan tämä kappale jollain tapaa pistää levyn pakettiin, koska biisistä löytyvät kaikki aikasemmat kappaleet. Kuten alussa sanoin: vaikka kappaleet ovat yksittäisiä teemoja, ne luovat kuitenkin yhden kokonaisuuden. Myös tämä viimeinen kappale on yksi oma teemansa mutta samalla osa yhtä kokonaisuutta. Joka tapauksessa se on loistava lopetus tälle jopa hullunkurisen hauskalle ja totiselle levylle!
Mainos päättyy
Jos tämä täytyisi ynnätä lyhyesti, niin Lahdesta eli Suomen Chicagosta tuleva Luxury Toys teki levyn, joka sisältää maanis-depressiivisesti kaikki tunneskaalat. Siitä löytyy armotonta maniavaihdetta, josta käydään noukkimassa palasia masennuksesta, mutta lääkkeitten avulla oma raide löytyy, minkä ansiosta paketti pysyy kasassa. Äkkiä ei voi sanoa, missä vika on tai onko tässä edes vikaa. Ei minun mielestäni, vaan tarjolla on todella hyvää musiikkia täysin omassa kategoriassaan! Toivottavasti pääsen kokemaan bändin livenä, sillä tämänkaltainen musiikki vie varmasti sen kokemuksen omalle tasolleen!
9/10
Kappalelista:
01. Magnolia
02. Spare Love
03. Dogs at Play
04. 69 96
05. Stalin Thanks a Lot
06. Love Making Song
07. In Tune, Out of Sync
08. Never Go Out
09. Two Sides of Salvation
10. Diagnosis and Pills
Kirjoittanut: Juha Leskinen
Mainos päättyy