Machinae – Clockwork
Vuosi sitten halloweenina ensimmäisen keikkansa tehnyt Machinae julkaisee debyyttialbuminsa marraskuun piristykseksi. Tämä Vantaalta ponnistava melodista metallia soittava metallikvintetti on nimennyt debyyttinsä ”Clockworkiksi”. Albumin nimestä voisikin joku hieman kieroutuneempi muokata perverssimmän version poistamalla nimestä yhden kirjaimen. Mutta huono huumori sikseen ja katsotaan, kuunnellaan ja ihmetellään, mitä Machinaella on meille tarjota.
Albumin avaava ”Destroy And Rebuild” korkkaa ”Clockworkin” varsin vaikuttavasti auki ja pakottaa kuuntelijan pään moshaamaan. Myös ”Never Coming Back”, joka muistuttaa hyvin kaukaisesti Tracedawnia, tekee vaikutuksen eikä jää avausraidan varjoon. ”This Will Be The Day” puolestaan on kahteen edelliseen kappaleeseen verrattuna hieman heikompi yksilö. Kappaleessa soiva mandoliini lyö täysin oman leimansa, ja ehkäpä juuri mandoliinin takia ”This Will Be The Day” onkin albumin musta lammas.
Raidalta neljä löytyvä ”Casualties” toimii varsin hyvin, vaikka alku tuntuukin vähän kuivanoloiselta; kappaleen örinäosuudet yllättävät kuulijan kuitenkin todella positiivisesti. Myös ”Frozen Ground” kuuluu tämän albumin eliittiin. Varsinkin kylmänkuuloinen piano sopii marraskuun kylmään menoon. On muuten pakko antaa propsit siitä, miten korkeammat nuotit taittuvat laulupuolta hoitavalta Piipposelta varsin taidokkaasti.
Mainos päättyy
Raidalla seitsemän oleva ”Falling One By One” yllättää jämäkkyydellään, joka varsinkin kertsissä nousee täyteen loistoonsa. Kyseinen kappale nouseekin väistämättä albumin parhaimpiin. Yhtyeen kevyempää ja herkempää puolta edustava ”Forever” ilahduttaa kuuntelijaa ihanalla haikeudella, kun taas ”Don´t Get Used To It” mättää turpaan oikein todenteolla.
Albumin päättävä ”Blank Canvas” nousi heti ensimmäisellä kuuntelukerralla omaksi suosikikseni. Kappale muistuttaa hieman Amorphiksen tuotantoa ainakin kitarariffien puolesta. Siinä on kaikki elementit, joita vaaditaan loistavalta biisiltä: tarttuva kertsi, taustalla elävät kitarariffit ja syvälliset lyriikat. Päätösraita jättää tästä albumista hyvän kuvan ja onkin hieno tapa sinetöidä näinkin onnistunut debyyttialbumi.
Machinae on valmista kauraa suuremmille lavoille, minkä he mahtavasti todistavatkin tällä albumilla. Örinäpuolta olisin kappaleisiin kaivannut vielä enemmän, sillä biisit tuntuivat lähtevän heti örinöiden alkaessa hyvin lentoon. Albumin timantteja ovat ehdottomasti ”Falling One By One”, ”Don´t Get Used To It”, ”Frozen Ground” ja albumin päättävä ”Blank Canvas”, jonka suosittelen kuuntelemaan läpi. Uskon, että näistä herroista tullaan kuulemaan vielä.
Mainos päättyy
8½ / 10
Kappalelista: 
1. Destroy And Rebuild
2. Never Coming Back
3. This Will Be The Day
4. Casualties
5. Frozen Ground
6. Into Light
7. Falling One By One
8. Forever
9. Almost Human Doll
10. Don´t Get Used To This
11. Blank Canvas
http://machinaeband.com/
https://www.facebook.com/machinaeband/
Kirjoittanut: Tia Salmela
Mainos päättyy