Vihdoin ja viimein uutta Maj Karmaa! Tätä albumia on odotettu. Maj Karma ilmoitti vuonna 2009 jäävänsä määrittelemättömäksi ajaksi tauolle, jonka aikana Herra Ylppö keskittyi enemmän Herra Ylppö Ja Ihmiset -orkesteriin. Maj Karmaa ei kuitenkaan täysin kuopattu, vaan yhtye teki joka vuosi yhden keikan Karmarockissa Harjavallassa, jonne jopa tämä toimittaja uhkasi lähteä vain katsomaan Maj Karmaa. Kun yhtye vihdoin ja viimein kertoi viime vuoden puolella astuneensa studioon, en meinannut uskoa sitä todeksi. Muutenkin 2016 – ainakin alkuvuosi – vaikuttaa varsin lupaavalta levyvuodelta, ja Maj Karman ”Peltisydän” vain täydentää mahtavaa kattausta.

Kun tämän albumin ensimmäisen kappaleen ensimmäiset tahdit alkavat, ei tarvitse ihmetellä, mikä bändi on kyseessä. Albumin avaava ”Sotaa ei tule” on raskas ja määrätietoinen kappale, joka johdattaa kuuntelijan albumin nimikkoraidan pariin. ”Peltisydän” on sanoituksiltaan täyttä Maj Karmaa, ja musiikistakin löytyvät yhtyeelle tutut elementit. Kappaleen kruunaa ehdottomasti Herra Ylpön äänen herkemmät puolet, jotka tulevat esiin säkeistöissä. Muutenkin ”Peltisydän” nousee ehdottomasti albumin parhaimmaksi biisiksi.

Maj Karma julkaisi ”Puumiekan” ensimmäisenä albumin maistiaisena, ja se otettiinkin melko hyvin vastaan. Kun kuulin kyseisen kappaleen ensimmäisen kerran, se aiheutti samanlaiset sävärit kuin ”Ukkonen” aikanaan, mikä on siis hyvä merkki. ”Rukoukselle” jatkoa oleva ”Puumiekka” edustaa myös albumin parhaimmistoa, ja aivan kuten myös ”Sydän hakkaa miljoonaa” se vain paranee loppua kohden. Viimeistään viimeisten kertsien taustalla soivat orkestraatiot nostavat kappaleen seuraavalle tasolle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Kukaan ei huomaa mua” on synkkätunnelmainen biisi, joka tuntuu kumartavan Herra Ylppö ja Ihmisille ja voisikin olla ihan yhtä hyvin kyseisen orkesterin biisi. ”Tyttö ilman talvea” ja turpaanvetävä ”Telekineesi” puolestaan edustavat tutumpaa Maj Karmaa. Raidalta yhdeksän löytyvä ”Laulu vapaudelle” toimii  ”Kukaan ei huomaa mua” -kappaleen vastakohtana ja kuuluu samaan kastiin kahden edellisen biisin kanssa. ”Laulu vapaudelle” on kuitenkin hieman popahtavampi kuin esimerkiksi ”Telekineesi”, josta huokuu asennetta. Tunnelma kuitenkin muuttuu takaisin synkemmänpuoleiseksi seuraavalla raidalla ”Pikkusisko”, joka on kaunis, mutta karusanoituksinen kappale.

”Peltisydämen” päättävä ”Onnellinen Loppu” toimii ainakin nimensä perusteella tämän albumin päätösraitana varsin mainiosti. Yleensä albumin päätösraidat tuppaavat olemaan puuduttavia, mutta ”Onnellinen loppu” ei kuitenkaan kuulu tähän kategoriaan. Biisi päättää tämän albumin ”maj karmamaisen” pehmeästi.

Ehkä pieni tauko tekikin hyvää Maj Karmalle. Albumilta välittyy, että yhtye on syntynyt uudelleen ja on nyt virtaa täynnä. Jokaisessa kappaleessa kuuluvat tutut Maj Karmalle tyypilliset elementit, ja albumin ehdotonta parhautta ovat kappaleiden omaperäiset sanoitukset, joihin on todella panostettu. Osa kappaleista kuitenkin tarvitsee hieman sulattelua ja ymmärtämistä, esimerkiksi ”Pelastakaa lapset”, joka on murskaava ”Peltisydämen” täydentäjä. Albumia ei siis kannata muutamien kuuntelukertojen perusteella lytätä, vaan se vaatii kärsivällisyyttä. Uskallanpa jopa väittää, että ”Peltisydän” on yhtyeen paras albumi tähän mennessä.

9 / 10

Kappalelista:
1. Sotaa ei tule
2. Peltisydän
3. Sydän hakkaa miljoonaa
4. Puumiekka
5. Pelastakaa lapset
6. Kukaan ei huomaa mua
7. Tyttö ilman talvea
8. Telekineesi
9. Laulu vapaudelle!
10. Pikkusisko
11. 2016
12. Onnellinen loppu

http://majkarma.fi/
https://www.facebook.com/majkarma/

Kirjoittanut: Tia Salmela