Mällipeto eläintarhassa – Cumbeastin ”Gore Zoo” ei ole tarpeeksi riehakas

Viemärikurlausta, possukirkumista ja geneeristä metallisoundia olisi tarjolla Cumbeastin uudella albumilla ”Gore Zoo”. Kaikki on ihan hyvin muttei loistavasti. Levy on todella helposti lähestyttävä portti gorevaikutteisen death metalin maailmaan. Uusi death metal on aika tylsää, joten grindipärinät tuovat siihen mukavasti lisäsävyä. Levy hukkuisi muuten helposti massaan.

Ennen kuin hypätään itse levyn musiikilliseen antiin, on minun pakko tarttua kansikuvaan. Piirrostyyli on kiva, mutta se ei hyppää mitenkään silmille. Sinänsä hieman menetetty tilaisuus, sillä b-luokan sarjakuvatyyliä olisi voitu revitellä ö-luokkaan asti! Ja Cumbeast lukee kansikuvassa hiukan hölmösti verenpunaisella värillä, kun maalaisjärjellä varustetut aivoni käskevät sen olla valkoisella.

Miten ”Gore Zoo” sitten eroaa kaikista samanlaisista bändeistä, jotka kuulostavat keskenään samanlaisilta? Possukirkuna on ihan mahtava lisä, ja äänenmadallusefekti toimii hyvin. Kappalerakenteet ovat toimivia, ja musiikki on hyväntuulista sen sijaan, että se olisi raivoavaa ”mukakiukkuista puuroa”, mistä ei saa oikeasti mitään järkevää irti. Levyn ehdottomasti paras hetki on kolmosbiisin jousisoitin, joka tuo kokonaisuuteen kaivattua erilaisuutta. Onneksi sitä ei ylikäytetä, vaikka muissakin kappaleissa olisi voinut olla ehkä varovasti jotain erilaista.

Levyn suurin ilo on laulu. Se kuulostaa todella hyvältä. Mörinän ja possuilun katkovat välillä thrash-tyyliset huutamiset. Vaikka instrumentit ovat oikeasti soitettu hyvin, on niiden äänimaailma tasapaksu. Sen vuoksi hyvin onnistunut laulu on levylle erittäin tärkeää sekä arvosanan että uudelleenkuunteluarvon vuoksi. Vaikka miksaus on pääosin hyvää, lempikappaleeni ”Nocturnal Disembowlmentin” laulu on harmillisesti hieman liian hiljaa.

”Gore Zoo” on grindgorefanille hieman turhan kesy ja metalliriffittelevä julkaisu. Tavalliselle metallifanille levy on sen sijaan hyvä portti sinne kunnon musiikkiin: levy ei järkytä liikaa outoudella tai vie mukavuusalueen ulkopuolelle mutta tarjoilee kuitenkin kivasti meininkiä. Pieni miinus melko mielikuvituksettomista biisien nimistä.

7/10

Kappalelista:

  1. Cocktopus
  2. Chickencage of Terror
  3. Nocturnal Disembowlement
  4. Sarcofuck
  5. Rhino Rampage
  6. Autobahn Brutality
  7. Colon Colonized
  8. Jungle Bells (Hostile Ape Posse, part 3)

Kommentoi julkaisua