Man Must Die – Peace Was Never An Option

Kirjoittanut Tia Salmela - 30.10.2013

Vuonna 2002 perustettu teknisen death metallin ja grindcoren välimaastossa liikkuva skotlantilainen Man Must Die on koonnut lähes tunnin kestävän neljännen albuminsa. Sitä onkin jo hieman odoteltu, sillä edellinen levy ilmestyi vuonna 2009.

Albumin avaa ”Congregation”, joka on rauhallinen instrumentaaliveto. Rauhallisuus muuttuu metalliksi, kun albumin introsta päästään suoraan asiaan. ”Hiding In Plain Sight” oikein hohkaa grindcorea, eikä melodinen kitarasoolokaan jätä kylmäksi. ”Congregation” ja ”Hiding In Plain Sight” täydentävät toisiaan ja muodostavat näin mukavan ehjän kokonaisuuden. Ainakin albumin alku näyttää lupaavalta – tämähän saattaakin olla hyvä albumi.

Patriot”-biisissä ovat moshpitin ainekset kasassa. Myös kappaleen tekniset kitarariffit todistavat, ettei tässä ole mikään turha bändi. Myös ”The Hell I Fear” laittaa adrenaliinin virtaamaan ja on kuuntelukertojen karttuessa yksi albumin parhaimmistoa. Kappaleen kertosäkeessä kuuluu hieman melodiaa laulussakin, mikä on ihan kiva lisä rankkaan kappaleeseen.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Vaikka tällä albumilla ei ole nimikkobiisiä, mielestäni ”Sectarian” tavallaan vastaa sitä, sillä biisin ensimmäiset sanat ovat ”Peace Was Never An Option…”. Juuri tämä biisi myös kuvastaa koko albumia kaikista parhaiten: kitarasoolo ja kitarariffit ovat monimutkaisia ja tunnelma rankka.

Kaiken tämän riehumisen keskellä on yksi akustinen kappale, joka kantaa nimeä ”Dissolution”. Mutta sitten taas jatketaan riehumista, kun ”Dissolutionin” vastakohta ”Absence Makes The Hate Grow Strongerin” rumpufilli saattaa meidät taas maan pinnalle. ”The Price You Pay” taas alkaa jännällä kitaramelodialla, joka jää soimaan päähän. Myös laulussa kuuluu pieniä melodian säikeitä, jotka vain paranevat jokaisella kuuntelukerralla. ”The Price You Pay” on selkeä kappale, joka nousee yhdeksi albumin hienoimmista. Korkea taso ei vieläkään laske, kun ”Antisocial Network” aloittaa mesoamisen. Tästä kappaleesta on jo vuosi sitten julkaistu musavideokin. Eli eivät ole jätkät näköjään pitäneet kiirettä albumin tekemisessä, minkä kyllä huomaa. ”Antisocial Network” on ehdottomasti parhaimpia raitoja tältä albumilta, enkä yhtään ihmettele, miksi juuri tästä tehtiin video.

Mitä saadaan, kun lisätään skottilaiseen death metalliin brasilialainen vierailija? No, Man Must Dien kappale ”Abuser Friendly”, jossa vierailee Sepulturasta ja Soulflysta tuttu Max Cavalera. Tämä kappale yksinkertaisesti jättää kuuntelijansa sanattomaksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

On The Verge Of Collapse” edustaa albumin huonoa puolta. Kappale ei saa pidettyä mielenkiintoa tarpeeksi yllä, ja ajatukset rupeavat kesken kaiken harhailemaan. Muutenkin kappaleen rakenne on liian monimutkainen minun makuuni. Albumin lopettaa ”The Day I Died”, joka on albumin pisin kappale. Kappaleen kertosäe on ihan ok, mutta jotain jäin silti kaipaamaan.

Kokonaisuutena Man Must Dien ”Peace Was Never An Option” on raskas albumi, josta kyllä löytyy timanttibiisejä. Albumilta kuulee, että tätä teosta on työstetty täydellä sydämellä. Myös Alan McFarlandille täytyy antaa täydet pisteet, sillä herran kitarataiteilu on jotain aivan uskomatonta. Miinusta tulee siitä, että ”Peace Was Never An Option” on liian pitkä. 12 kappaletta on mielestäni hieman liikaa, ja juuri ne kaksi viimeistä kappaletta ovat albumin heikoimmat kappaleet, jotka olisi mielestäni voinut jättää kokonaan pois. Senpä takia albumi ansaitsee vain kahdeksikon.

8 / 10

Kappalelista:
1. Congregation
2. Hiding In Plain Sight
3. Patriot
4. The Hell I Fear
5. Sectarian
6. Dissolution
7. Absence Makes the Hate Grow Stronger
8. The Price You Pay
9. Antisocial Network
10. Abuser Friendly
11. On the Verge of Collapse
12. The Day I Died

https://www.facebook.com/ManMustDie

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittanut: Tia Salmela