Marilyn Mansonin ”Antichrist Superstar” -albumi sykähdyttää edelleen
Amerikkalaisen shokkirokkarin Marilyn Mansonin toisen studioalbumin julkaisusta tulee kuluneeksi 30 vuotta. ”Antichrist Superstar” julkaistiin 8. päivä lokakuuta vuonna 1996. Tuottajana hääri useita kovia nimiä kuten esimerkiksi Nine Inch Nails -yhtyeestä tunnettu Trent Reznor. Albumi herätti tuotantoprosesseineen paljon huomiota myös muista syistä: Studiotyöskentelyä oli leimannut erittäin runsas huumeiden käyttö, joka johti yhtyeen sisäisiin erimielisyyksiin, ja yhtyeen perustaja-kitaristi Daisy Berkowitz sai lähtöpassit kesken äänitysten.
”Antichrist Superstar” on rock-ooppera ja konseptialbumi, joka on samalla ikään kuin trilogian ensimmäinen osa. Jälkimmäiset osat ”Mechanical Animals” ja ”Holy Wood (In The Shadow Of The Valley Of Death)” ilmestyivät vuosina 1998 ja 2000. Keskeinen juoni pyörii yliluonnollisen olennon ympärillä, joka ottaa ihmiskunnalta vallan käynnistääkseen apokalyptisen lopputapahtuman. Tässä yhteydessä se oli helposti käännettävissä suoraan yhteiskuntaa koskevaksi kritiikiksi. Vaikka kyseessä olikin vasta yhtyeen toinen albumi, on sen merkitys koko Marilyn Manson -yhtyeelle kiistattoman suuri. Levyltä löytyvät muun muassa kappaleet ”The Beautiful People”, ”Tourniquet” ja ”The Reflecting God” sekä nimikkokappale ”Antichrist Superstar”, joiden varaan yhtyeen live-esiintymisetkin osittain rakentuivat näyttävine performansseineen. ”The Beautiful People” oli myös singlejulkaisuna kaupallinen menestys, ja se sai osakseen myös muun muassa kolme ehdokkuutta MTV Video Music Awards -gaalassa. Myöhemmin albumi on ollut listattuna muutamaan otteeseen myös yhtenä 1990-luvun parhaista julkaisuista. Pelkästään Yhdysvalloissa albumi on myynyt lähes kaksi miljoonaa kappaletta. Maailmanlaajuisesti luku on moninkertainen.
Albumin julkaisua seurasi aikanaan kovasti paheksuntaa ja kritiikkiä herättänyt ”Dead To The World” -kiertue, joka joutui odotetusti etenkin kristillisten järjestöjen ja eläinsuojelijoiden hampaisiin. Joutuipa yhtye jopa kongressin kuultavaksi fanin tekemän itsemurhan takia. Kaikki jutut eläinten uhraamisesta ja hyväksikäytöstä osoittautuivat kuitenkin perättömiksi. Huumeiden (mahdollinen) käyttö lavalla taas tuskin olisi tullut kenellekään suurena yllätyksenä.
Olin yläaste- tai lukioikäinen, kun löysin ”Antichrist Superstar” -albumin. Luukutin sitä tuohon aikaan paljon. Koko Marilyn Manson -hahmo oli täynnä kiehtovaa mystiikkaa: karmivan näköinen keulakuva, joka tekee yhtyeineen rujoa ja häiriintynyttä musiikkia. Jokin siinä kaikessa iski silti kovaa: kerrankin löytyi jotain niin rajua, etten ollut enää itsekään varma, uskaltaako ihan kaikkea edes kuunnella tai katsoa. Yhtye jäi albumin myötä elämääni kuitenkin moniksi vuosiksi.
Kokonaisuutena ”Antichrist Superstar” on toki hivenen epätasainen mutta jo huomattavasti jäsennellympi kuin debyyttialbumi ”The Portrait Of An American Family” (1994). Se teki yhtyeestä tietyllä tapaa ehkä sen, mitä se on ollut siitä asti. Se nosti yhtyeen pysyvästi esille ja antoi vapauden shokeerata jatkossakin. Se loi maineen yhtyeestä, jolta voi odottaa mitä vain – lähinnä enemmän hyvässä kuin pahassa. Kappalemateriaali on todella vaihtelevaa. Mukana on osa yhtyeen suurimmista hiteistä mutta myös aivan tyhjäkäynnillä käyvää sekoilua, joka on huumepäissä kuulostanut bändin mielestä varmasti erinomaiselta.
”Antichrist Superstar” rakensi yhtyeelle kuitenkin myös vankan fanipohjan, ja sen jälkeen albumien taso alkoi nousta kokonaisuuksina aivan merkittävästi. Olen sitä mieltä, että juuri ”Antichrist Superstarista” alkanut trilogia on ehdottomasti Marilyn Mansonin kultakautta. Silloin meni lujaa niin livenä kuin levylläkin.
Suosittelen ”Antichrist Superstaria”, jos oma tietämys Marilyn Mansonista rajoittuu esimerkiksi vasta 2000-uvun alussa tai sen jälkeen julkaistuun tuotantoon. Albumi on erinomainen ajankuva ja hyvä historiakatsaus siihen, mistä kaikki aikoinaan lähti. Ja loppujen lopuksi ”Antichrist Superstar” on kuitenkin albumi, josta edelleen puhutaan – kolmenkymmenen vuoden jälkeen. Jos albumi on ennestään tuttu, sopii se juhlavuoden kunniaksi uusintakierrokselle levysoittimeen!
Kappalelista: