Marko Hietalan soolokeikka Sellosalissa oli monitunnelmainen ja viihdyttävä kokonaisuus

Toista sooloalbumiaan työstävä Marko Hietala on kiertänyt kuluvana keväänä Suomen konserttisaleja soolokiertueen merkeissä (ja tekee kesällä paluun keikkalavalle Tarotin kanssa!). Kaaoszine kävi katsastamassa Sellosalin keikan Espoossa huhtikuun lopussa.

Lähes loppuunmyyty Sellosali oli melkeinpä kiusallisen hiljainen siihen saakka, kun artisti saapui lavalle. Vastaanotto kuitenkin kieli innokkaasta kuulijakunnasta ja siitä, että tätä on odotettu. Illan avasi kaunis ”Tähti, hiekka ja varjo” -biisi. Sitä seurasi englanninkielinen ”Dead God’s Son”, ja vaikka pidän kappaleesta kovasti, tulee siitä pieni assosiaatio moneen Raskasta Joulua -biisiin tyylinsä ja poljentonsa vuoksi. Tämähän ei ole sinänsä mikään ihme, sillä Hietalahan on tunnettu myös Raskasta Joulua -kokoonpanosta.

Keikalla tosiaan kuultiin sekaisin englannin- ja suomenkielistä materiaalia. Hietala on tehnyt ”Mustan sydämen rovion” kahdella kielellä, mutta osa biiseistä on syntynyt alunperin englanninkielisiksi ja osa suomenkielisiksi. Kaikki keikalla kuullut versiot olivat niin sanottuja orkkiksia, eli kaikista soitettiin alkuperäinen versio. Näin myös sooloalbumin yhden ehkä tunnetuimman biisin kohdalla. 2019 singlenä julkaistu ”Isäni ääni” juonnettiin sisään mitä kiinnostavimmalla kuvauksella kuolemasta, ja itse biisi oli kaikessa syvyydessään hyvin vaikuttava esitys.

Vaikuttava oli myös ”For You”, jota miettiessä tulee väkisin mieleen, kuinka moninaisia tunnelmia ja tunteita ”Mustan sydämen rovioon” mahtuu ja kuinka kiinnostava livekokonaisuus niistä on mahdollista rakentaa. Tempo vaihtelee hidaspoljentoisista kappaleista, kuten ”Minä olen tie” nopeampiin, hyvin eri henkisiin ralleihin, kuten ”Juoksen rautateitä”. ”Juoksen rautateitä” olikin piristävä tykitys, joka tuntui melkein kuin herättelevän osaa porukasta, liekö olleet edellisten biisien jälkeisessä transsissa tai jotain. Konserttisalikeikoilla on aina kovin vaikeaa arvioida, kuinka messissä yleisö oikestaan onkaan, koska istuva jengi ei liikahtele ihan hirveästi. Markolla ei myöskään ole sitä tapaa, että huudatetaan jengiä ja laitetaan käsiä heilumaan. Karismaa ja esintyjiä on erilaisia, ja Marko Hietalassa se ilmenee hillittynä karismana. Ei tarvita suurieleisiä liikkeitä, spagaatteja, eikä niitä huudatuksia. Yksi ainoista biiseistä, joissa yleisöä saatiin vähän mukaan, oli ”Stones”, joka toisaalta on helppo mukana laulettava, tarttuva ja mahtipontinen.

Meininki lavalla vaikutti rennolta. Hietalan bändihän on monelta osin tuttu Raskasta Joulua -kokoonpanosta sekä lukuisista muista yhtyeistä. Rumpalina toimii muun muassa Wöyhistä tytty Anssi Nykänen, ja koskettimia soittaa Hietalan kanssa sekä Raskasta Joulua että Northern Kings -yhtyeissä mukana oleva Vili Ollila. Kitaristi Tuomas Wäinölä on niinikään tuttu monesta kokoonpanosta RJ mukaanlukien, ja miehen tuttu tuulikone näytti olevan mukana myös tällä kiertueella. Ollila ei tuulikonetta vaikuta tarvitsevan, sillä metriletti heiluu koskettimia soittaessa varsin luontevasti muutenkin. Jokunen soolokin keikalla saatiin kuulla.

Settilistalle mahtui muutama coverikin. Hectorilta lainattu ”Olet lehdetön puu” istui muun setin joukkoon mainiosti ja kuulosti sopivasti Hietalalta. Lisäksi versioituna kuultiin David Bowien ”Starman” ja Black Sabbathin ”War Pigs”. ”War Pigs” omistettiin painokkaalla tuttuja ajankohtaisia aiheita käsittelevällä välispiikillä muutamille hienoille tyypeille, kuten sille kaljulle karhulla ratsastavalle paidattomalle kaverille itärajan takana, sille oranssille tyypille Yhdysvaltojen suunnalla ja sille snadille Korean rakettimiehelle. Coveritkin otettiin yleisössä ihan innolla vastaan.

Encore juonnettiin sisään ehkä parhaalla tavalla pitkään aikaan, sillä siitä sanailtiin jo etukäteen. Keikkakulttuurissa kun on se hauska juttu, että bändi lähtee lavalta pois ja sitten porukkaa huutaa, ja sitten bändi tulee takaisin, ja senhän nykyään kaikki tietävät, eikä siinä varsinaisesti ole mitään yllätyselementtiä. Encoressa kuultiin äsken mainittu ”War Pigs” ja setin päättänyt ”Truth Shall Set You Free”.

Hietala on onnistunut luomaan debyyttialbumillaan upean kokonaisuuden, joka toimii livenä mainiosti. Keikan jälkeen bändi jäi vielä Sellosalin aulaan tervehtimään faneja, mikä on aina hieno ele, ja kuhinaahan riitti. Jäämme odottamaan innolla seuraavaa levyä ja artistin muita projekteja.