Matka melodioiden kirjoihin ja melankolian syövereihin – arviossa Joonas Holmén + The Lossy Codecsin ”Sterner Stuff”

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 22.4.2019

Muun muassa The Smashing Pumpkinsin ja Dinosaur Jr:n esikuvikseen nostanut Joonas Holmén julkaisi vaihtoehtorockia pursuvan albuminsa viime vuoden lopulla yhdessä The Lossy Codecs -yhtyeen kanssa. Holménin panos ”Sterner Stuffin” syntyyn on ollut merkittävä, sillä suurin osa albumista on hänen käsialaansa. Tästä johtuen levyltä löytyy muusikkoon vaikuttaneiden yhtyeiden vaikutuksia sekä paikoin eksistentalismia pohdiskelevia filosofisia sanoituksia.

Albumin ensihetkistä saakka tutuksi tulevat niin Holménin paikoin korkealle kipuava melankolinen ääni sekä kitaravetoiset kappaleet. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii vaikkapa jammaileva ”Come Of Age”. Holmén ei kuitenkaan ole tyytynyt tekemään kymmentä samankaltaista kappaletta vaan on tarttunut rohkeasti härkää sarvista. Esimerkiksi ”Acid” edustaa levyn raskainta antia, jossa kitaran säröefektiä ei ole säästelty. Kappale on oikeastaan aika stonermainen utuisen ja pörisevän soundinsa puolesta.

Monipuolisten melodioidensa lisäksi levyn yhden ehdottoman kulmakiven muodostavat pohdiskelevat lyriikat, jotka vetävät kuulijan välillä hyvinkin syviin vesiin. Esimerkiksi ”The Measure Of A Man” pohdiskelee, mistä voisi saada voimavaroja maailmassa, jossa oikeus ei toteudu. ”Sin” vastaavasti pohtii kristinuskon tarjoamia näkemyksiä ja olemassaoloa. Jälkimmäistä teemaa tutkii myös ”All This Suffering”, joka pohtii asioiden elämänkaaria: jokainen asia alkaa ja jokainen päättyy joskus.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Joonas Holmén + The Lossy Codecsin ”Sterner Stuff” on hyvä, raikas, kokeileva ja monipuolinen albumi. Levyllä kokeillaan rohkeasti rajoja eikä kompuroida, vaikka se on aina riskinä kokeiltaessa jotain uutta ja poiketessa kaavasta. Kappaleista kuulee myös sen, että Holmén on aidosti vuodattanut niihin omaa sieluaan ja laittanut siten itsensä likoon. ”Sterner Stuff” on omaperäinen levy, joka vaati ainakin minun kohdalla sulatteluaikansa. Ajan antaminen ja toistuvat kuuntelukerrat kuitenkin kannattivat, sillä kun levyn ytimestä saa otetta, ei siitä malta päästää irti. Musiikin lisäksi pidin erityisesti myös sanoituksista, jotka haastavat ja kannustavat pohtimaan elämän isompia kysymyksiä. Niitä kun ei koskaan voi miettiä liikaa.

8½/10

Kappalelista:

  1. My Fellow Men
  2. Come Of Age
  3. Acid
  4. Solitary
  5. The Measure Of A Man
  6. Launching Down On Tracks
  7. Sin
  8. All This Suffering
  9. The Loneliest Guy
  10. Outta Dis World

Joonas Holmén Facebookissa

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat