Matkalla Suomen metsien läpi aina Saimaan rannoille asti – arviossa Slack Birdin ”Aleta Au”
Slack Bird on alun perin Dave Klasin visioima ja toteuttama yhtye, jonka toiseksi pysyväksi jäseneksi ”Aleta Aun” tiimoilta on jäänyt Susanna Leppänen. Levytiedotteen mukaan ”Aleta Au” sisältää enemmän suomalaisen perinnemusiikin piirteitä kuin edeltäjänsä, mutta punkin punainen lanka ei ole kadonnut mihinkään. Tämä on mainio kiteytys, sillä ”Aleta Auta” kuunnellessa voi havaita, että musiikki itsessään on hyvin suomalaisen kansanperinnemusiikin tyylistä, mutta etenkin sanoituksissa nousee esiin punkin ominainen sanavalmius. ”Menolippu natseille” on kannanotto fasistisia ideologioita ihannoivia kohtaan ja ”Vellamo” puhuu saimaannorppien puolesta. Vastaavasti kolmessa levyn viimeisessä kappaleessa käsitellään rakkautta. Fyysisen levyn mukana tulevat sanoitukset ja taustoitukset kappaleille, joten tässä on taas yksi hyvä syy ostaa fyysinen albumi.
”Aleta Au” lähtee liikkeelle ”Jounilla”, joka on kuin leppoisa kävelyretki havupuumetsässä. Klasin matala ja möreä ääni saa hienosti täydennystä Leppäsen heleästä ja pehmeästä äänestä. ”Menolippu natseille” on melodialtaan reippaampi ja sanoituksiltaan kärkkäämpi, joka antaa lähtöpassit ahdasmielisille. Sen sijaan ”Vellamo” on kauniisti lipuva kappale, jota kuunnellessaan voi kuvitella itsensä Saimaan rannoille ja näkevänsä vilauksen sympaattisesta, Saimaan vesistössä asustavasta eläimestä. ”Vellamossa” kiteytetään myös hienosti luonnon suuruuden ihmettely seuraavasti: ”Saimaa on niin suuri ja minä pieni paska”. Mitäpä siihen muuta enää lisäämään.
Levyn loppupuolella olevat ”Parempia torit täynnä” ja ”Oottajan laulu” saavat vaikka jalan koreaksi! Kappaleissa on hyvin paljon kehonosia liikkeeseen aktivoivia piirteitä. Albumin päättävä ”Hukka” on tunnelmaltaan synkempi, mutta myös puhutteleva. Kappaleessa Klas laulaa ja soittaa banjoa rauhallisesti, eikä minnekään ole kiire. ”Hukka” on hieno, lähes meditatiivinen päätös albumille.
Slack Birdin ”Aleta Au” on kestoltaan noin puolen tunnin mittainen. Se on sopiva mitta näin intensiiviselle levylle, vaikka olisihan Klasin ja Leppäsen yhteislauluja kuunnellut mielellään pidempääkin. Banjo ja harmonikka synnyttävät yhdessä niin vauhdikkaita kuin tyynnyttävän rauhallisiakin äänimaisemia, jotka vangitsevat mielenkiinnon. Myös sanoitukset ovat kiintoisia, ja entistä kiinnostavampia niistä tekee niiden vanhahtava kieliasu. Tämä toisaalta tukeekin folkin piirteistä musiikkia hyvin. Slack Birdin uusi albumi on mieleenpainuva kuuntelukokemus, joka kannattaa kokea ainakin kerran.
8½/10
Kappalelista:
- Jouni
- Menolippu natseille
- Valentin Konosen tappajakaste
- Vellamo
- Parempia torit täynnä
- Oottajan laulu
- Hukka
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen