Kuva: Nea Ahtiainen

”Me tehdään sellaisia juttuja ja musaa, mistä ollaan itse fiiliksissä” – haastattelussa Aino & Hajonneet

Kirjoittanut Päivi Närvänen - 6.9.2026

Aino & Hajonneet sai alkunsa vuonna 2020, kun pandemia pysäytti keikkailun ja peruttujen keikkojen tilalle täytyi löytää muuta tekemistä. Bändiltä on ilmestynyt vuosien varrella musiikkia varsin ahkerasti, ja tuoreimpana julkaistiin kaksi coveria sisältävä tuplasingle ”Paha vaanii” / ”Amor suutelee (Bang Bang)”. Uuden singlen myötä yhtye suuntasi myös kattavalle syyskiertueelle, joka ulottuu jälleen myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Kaaoszine kutsui haastatteluun laulaja Aino Laakson, sekä kitaristi Petri Sinkkosen – lue mitä he kertovat muun muassa yhtyeen tarinasta, singlen kappalevalinnoista ja keikoista!

Tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Kuinka kesä meni ja mitä kuuluu näin syksyn kynnyksellä?

Aino: Kesä meni hyvin! Hienoja keikkoja, uusia ihmisiä ja uusia paikkoja. Suomen kesä on kaunis.

Petri: Kesä meni tänä vuonna jotenkin nopeasti. Oli ihan kivasti keikkojakin, vaikka aina sitä toivoisi kesälle enemmän. Päästiin uusiin paikkoihin ja tuli paljon uusia kuulijoita. Hyvä fiilis jäi kesästä!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miten kaikki alkoi

Mistä bändi sai aikoinaan alkunsa?

Petri: Covidin piikkiin koko homma! Siinä meni sen hetkiset soittohommat kerralla jäihin ja jotain puuhaa oli syytä keksiä. Ainon kanssa oltiin suomenkielisestä musasta ja rockbändistä paljon puhuttu tuopin äärellä. Lähtökohta oli, että biisit pitää pystyä nauhoittamaan livenä ja ylipäätään riisua sitä musaa kaikesta turhasta. Laitettiin sit tavoitteeksi saada pari biisiä YouTubeen ja keikka johonkin.

Kaveripiiristä löytyi nopeasti soittajat ja itsekseen nauhoiteltiin treeniksellä biisejä sitä mukaa kun ne valmistui. Siltä pohjalta tulikin täyspitkä debyyttialbumi ”Hullui unelmii” ja vieläpä ihan oikealta levy-yhtiöltä, eli Svart Recordsilta. Sinne suuntaan Jukalle ja Jarkolle kiitokset, kun uskoivat ja uskalsivat lähteä julkaisemaan siinä maailmanajassa täysin uutta bändiä!

Kertoisitteko muutaman esimerkin teidän omista lempibändeistä/artisteista? Löytyykö sieltä jotain sellaista, jota kukaan ei ehkä arvaisi teidän kuuntelevan?

Aino: Tosi laidasta laitaan. Viime aikoina oon hurahtanut instrumentaalimusaan, mainittakoon nyt vaikka Hermanos Gutierres, sekä Ironside.

Petri: Tänään mulla on soinut The Ronettes -yhtyeen singlekokoelma, Asan ”Eteenpäin elävä”, Graveyardin ”Hisingen blues”, The Flaming Sideburnsin 25v. juhlapainos ”Hallelujah Rock’n’Rollah” -levystä, sekä Nicole Willis & The Soul Investigatorsin ”Keep reachin’ up”. Hienoja levyjä kaikki!

Uusi tuplasingle ja kiertue

Teiltä ilmestyi nyt tuplasinkku kahdella oikeastaan aika erilaisella coverbiisillä: miten juuri nämä valikoituivat mukaan? Oliko mietinnässä eri vaihtoehtoja covereiksi?

Aino:Paha vaanii” on ollut jo pitkään puheissa, upea biisi ja upea teksti! Kunnia oli päästä versioimaan tällaista klassikkoa.

Petri: Ei sitä tullut edes ajateltua, että biisit on hyvinkin erilaisia keskenään. Tai ”sopiiko ne meille”. Kyllä meillä on vahva fiilis kaikessa meidän tekemisessä, että me voidaan tehdä ihan just sitä mikä meitä huvittaa. Ei meillä oo tarvetta, eikä kiinnostusta kuulua mihinkään lokeroon tai ”kerhoon”. Me tehdään sellaisia juttuja ja musaa, mistä ollaan itse fiiliksissä.

Entä mikä biisi olisi sellainen, jonka mahdollisesti joskus tulevaisuudessa haluaisitte versioida?

Petri: On niin paljon mahtavia biisejä, mutta jos nyt lähdetään siitä, että joku suomenkielinen, niin BaddinginKuihtuu kesäinen maa” vois olla kiva. Toki, keikoilla soitettiin viime vuonna The Hellacoptersin(Gotta get some action) Now!” -biisiä, joten se voisi lähteä hienosti myös!

Aino: Vaikea sanoa, seuraavaksi keskitytään omien biisien tekemiseen ja katsotaan mitä niistä keksitään. Siitähän tässä loppujen lopuksi on kyse.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keikkatunnelmia, elokuvaa ja kolme sanaa

Syksy vie teidät jälleen tien päälle, mitä keikoilta voidaan odottaa?

Aino: Keikoilla me ollaan aina reilusti ja aidosti sellaisia mitä me ollaan. Mitään pintapuolista ja kädenlämpöistä ei tulla näkemään eikä kuulemaan, vaan kaikki annetaan joka ilta ja se kaikki tulee sydämestä. Meille livekeikat on koko tämän bändihomman suola ja se varmasti välittyy kuulijoihinkin.

Petri: Pari vuotta on aika aktiivisesti keikkailtu, joten keikkakondis on ainakin kova! Lupaamme tarjota ihmisten soittamaa, hikistä ja energistä rockmusaa. Toivottavasti jengi saa meidän keikoilta positiivista energiaa arjen keskelle. Laitettiin settilistaakin aika rajulla kädellä uusiksi, eli ne ketkä ovat aktiivisesti tänä vuonna keikkoja kiertäneet saavat varmasti myös jotain uutta syksyn keikoilta.

Kuva: Nea Ahtiainen

Olette ehtineet vuosien varrella keikkailla jo paljon: onko joku erityinen muisto, joka on jäänyt lähtemättömästi mieleen?

Aino: Legendaarinen kahden keikan ilta; Helsinki – Tampere, keikkapakun sähkövika ja kamat lukkojen takana autossa. Kerettiin nipin napin ajoissa paikalle ja jollain ihmeen keinolla saatiin kuin saatiinkin auton ovet auki ja kamat lavalle ajoissa. Jälkeenpäin naurattaa, mutta silloin ei.

Petri: Kun olin kirjoittanut oman levyn kanteen nimmarin lapsuuden idolilleni, piti ravistella ja nipistellä itseään aika monta kertaa. Edelleenkään en ihan tajua koko hommaa.

Jos saisitte kuulla yhden täysin rehellisen ajatuksen jokaiselta keikalta lähteneeltä ihmiseltä, mitä toivoisitte heidän sanovan?

Aino: ”Tuntuipa hyvältä!”

Petri: ”Järki lähtee.”

Kuvitellaan, että bändistä tehtäisiin elokuva: mikä sen nimi olisi ja ketkä teitä näyttelisivät?

Aino: Jaaa… nyt on liian paha!

Petri: Leffan nimi voisi olla ”Planeetta Melankolia”. Jos kotimaisia näyttelijöitä, niin Ainon rooliin Irina Björklund. Itseäni voisi esittää Timo Lavikainen. Harrin (kitara) rooliin ehdottomasti Martti Suosalo ja Juhiksen (basso) tottakai Sakari Kuosmanen. Bändin nuoriso-osastolle pitäisi saada sopivaa härväystä, joten heitetään Riku Nieminen Jesperille (urut) ja Eetulle (rummut) Eero Milonoff, joka todistetusti taitaa rock’n’rollin rumpujen takaa.

Kuvailkaa bändiä kolmella eri sanalla?

Aino: Omapäinen, aito, tekevä.

Petri: Ahkera, äänekäs, melodinen.

Kuva: Nea Ahtiainen

Vilkaisu tulevaan

Mitä suunnitelmia bändin tulevaisuus pitää sisällään?

Aino: Nyt tosiaan tehdään koko syksy keikkoja. Klubikeikkojen lisäksi lokakuussa soitetaan Krapin Pajalla pidempi konserttimuotoinen keikka, missä on akustista osuutta ja muuta hauskaa luvassa.

Petri: Keikkojen jälkeen pidetään hetki huilia. Alkuvuoteen oli kaksi erikoiskeikkaa tuloillaan, mutta muuten seuraavat keikat tämän rundin jälkeen soitetaan aikaisintaan keväällä. Tarkoitus olisi käynnistellä kirjoitusprosessia tässä pikkuhiljaa, aivoja on yritetty kääntää hiljalleen sitä kohti. Kaikki on uusien biisien suhteen vielä täysin auki. Toivotaan, että sopiva rako biisien tekoon löytyy kaiken hässäkän keskeltä.

Aino: Ollaan juteltu aiheesta pitkin kesää ja kyllä tässä vahvasti on sellainen tekemisen palo edelleen tätä bändiä kohtaan. Sitä ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, ja ehkä siks tästä on nyt aiempaa enemmän juteltu keskenään. Me ollaan kuitenkin painettu kuusi vuotta tauotta menemään, päivätöiden ja normaaliarjen päälle. Mutta kun hommasta nauttii, sitä haluaa myös tehdä. Vahva usko ja halu on taas lähteä tekemään musaa ja keikkoja. Milloin ja minkälaisia, sen aika näyttää!

Mitä terveisiä lähettäisitte Kaaoszinen lukijoille?

Aino: Kuluttakaa suomalaista musiikkia! Käykää keikoilla ja kertokaa kavereille teille merkittävistä bändeistä. Nauttikaa niin musiikista, kuin elämästäkin.

Petri: Voikaa hyvin!

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Syyskiertueen jäljellä olevat paikkakunnat:

11.09. Kouvola, House of Rock
12.09. Seinäjoki, Scandic (TUL)
18.09. Joensuu, Kerubi (w/ Saa Kiljua)
19.09. Jyväskylä, Lutakko (w/ Häiriköt, Saa kiljua)
25.09. Helsinki, Korjaamo (Punk ja Yäk Festival)
08.10. Tuusula, Krapin Paja (Livee & Lovee Special)
10.10. Tampere, Tavara-asema (w/ Nyrkkitappelu, Grillijono K.O.)
23.10. Tallinna, Viro, Kinomaja (w/ Sibyl Vane)
24.10. Tartto, Viro, Genialistide Klubi (w/ Sibyl Vane)
13.11. Vantaa, Skenesali (w/ Flophouse Phonics)

Kokoonpano:
Aino Laakso – laulu
Petri Sinkkonen – kitara
Harri Petjakko – kitara
Juha-Matti Riissanen – basso
Jesperi Mommo – urut, piano
Eetu Pesu – rummut

Seuraa bändiä Facebookissa ja Instagramissa.