Medeia – Iconoclastic

No niin, on vihdoinkin se vuosi (2013), kun levysoittimeen saa innosta tärisevin käsin asettaa Medeia-yhtyeen viimeisimmän pitkäsoiton. ”Iconoclastic”-albumia innokkaimmat (allekirjoittanut mukaanluettuna) alkoivat odottaa jo eeppisen mahtavan ”Abandon All” -levyn (2011) jälkeen. Odotukset ovat siis katossa. Miten käy?

Ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen levy tuntuu todella hidastempoiselta. Nopeita riffiralleja, joiden tahdissa voi rikkoa vähintään kaksi kattolamppua, tuntuisi olevan todella vähän. Odotukset tippuvat lanteita kohden. Mitä helvettiä on tekeillä? Ei tämä ole sitä Medeiaa, johon olen tottunut!!

Jotain outoa tapahtuu. Kuuntelen levyn useampaan kertaan. Kerta kerralla albumi ja yksittäiset kappaleet kuulostavat aina vain paremmalta ja avautuvat ihan uudella tasolla. Selviää myös, että aikaisemmasta tyylistä poiketen ”Iconoclastic”-levyn kappaleet ovat yksittäisiä tarinoita. Ne eivät ole toistensa jatkumoita, joiden välillä voi siirtyä sujuvasti toiseen kuten aikaisemmilla kolmella levyllä. Eikä sitä nopeaa turpaanmättöäkään ole unohdettu, joten pelko pois!

Hieman uudenlaisia kitarakuvioita maalailevat Samuli Peltola ja Pekko Mörö. Niinimaan Keijon vokaaleja on tuotu esiin entistä enemmän, ja ne kuulostavat kuuronkin korvaan siltä, että ilman sanoituksia niistä saa juuri ja juuri selvää muutenkin kuin vain kertosäkeen verran. Myös Laura Dziadulewiczin kiippareita on tuotu utuiselta taustalta paremmin kuultavaksi. Eikä pidä unohtaa aina mainiota rytmiryhmää kaiken taustalla. Lavojen Duracell-pupu Samuli Kuusinen (basso) ja Janne Putkisaari hoitavat omat tonttinsa paremmin kuin hyvin. Näistä elementeistä on ”Iconoclastic” tehty.

Kaaoszinen haastattelussa kitaristi Peltola kertoo, että levyn nimen avulla kielletään etenkin länsimaisessa yhteiskunnassa parhaiten tunnetut uskomusjärjestelmät ja pohjataan logiikkaan ja luonnontieteeseen. Jokainen voi katsastaa vaikkapa Wikipediasta sanan ikonoklasmi.

Onhan biiseihin saatu jotain erikoisempaakin kasaan. Vallan luulisi live-vetojen perusteella, että siellä ovat Pekko ja Samuli K. kuorohommeloisia hoitamassa, mutta vierailemassa miestaustaköörissä ovatkin Ville Hakasalo, Jyri Rautio ja Sami Silvennoinen. ”Reverence”-kappaleessa kuullaan kepittämässä myös erästä tunnettua suomalaista pituushyppääjää.

Levyn kanssa on menty pitkälle ja pidemmälle tullaan vielä menemään. Tätä kirjoitettaessa yhtye on mittavalla Euroopan-kiertueella Children of Bodomin kanssa. Kiertue päättyy marraskuun loppupuolella, ja joululomien jälkeen aloitetaankin sitten kiertue Suomessa. Sinne siis katsomaan, miten tukka heiluu ja Keijo kirkuu!

Ihan kerralla ei levy sulanut tajuntaan, mutta useamman kuuntelukerran myötä se avautui yhä paremmin ja ralleista rupesi diggailemaan enemmän. Luultavasti vielä muutaman kierroksen jälkeen arvosanaksi olisi napsahtanut täydet pinnat, mutta mennään näillä. Mielenkiinnolla ainakin allekirjoittanut paukahtaa Suomen rundia seuraamaan (ainakin yhden keikan verran), sillä Kokkolan kesän Manifest 2013 -festareilla saatiin kuulla maistiaisina jo ”Iconoclastic”, ”Sleep” ja ”Prophecy” – ehkäpä saamme kuulla jotain lisää tulevalla keikalla.

9+/10

Kappalelista:
1. Iconoclastic
2. A Waste of Skin
3. Sleep
4. Dethroned
5. The Dominant Species
6. Prophecy
7. Loyalty Skills
8. Misery Prevails
9. Reverence (guest solo: Tommi Evilä)
10. Redefining Hell

Yhtyeen tulevat Suomen keikat:
10.1.14 Tampere, Klubi w/ For The Imperium
11.1.14 Turku, Klubi w/ For The Imperium
17.1.14. Joensuu, Kerubi w/ For The Imperium
18.1.14 Jyväskylä, Lutakko w/ For The Imperium
24.1.14 Helsinki, Virgin Oil Co w/ For The Imperium
25.1.14 Seinäjoki, Rytmikorjaamo w/ For The Imperium
31.1.14 Hämeenlinna, Suisto-klubi
08.2.14 Oulu, Nuclear Nightclub
14.2.14 Pori, Monttu
15.2.14 Kouvola, Rytmikatti
21.2.14 Mikkeli, Stoppari On The Rocks w/Bloodred Hourglass

Kirjoittanut: Jarmo Hänninen

Medeia -kotisivut
Medeia Facebookissa

Kommentoi julkaisua