”Meillä on sellainen filosofia, että tykkäämme julkaista kokonaisuuksia levyn muodossa” – haastattelussa toisen albuminsa hiljattain julkaissut Airi’s

Vuonna 2019 perustettu viisihenkinen Airi’s ei halua lokeroida itseään mihinkään tiettyyn genreen, vaan yhtyeen musiikista löytyy erilaisia tyylejä. Julkaisuja on ennättänyt ennen tätä syksyä kertyä useamman singlen, yhden EP:n ja yhden kokopitkän albumin verran. Syyskuussa päivänvalon näki sen toinen, ”Sea of Your Thoughts” -nimeä kantava pitkäsoitto. Kaaoszine kutsui yhtyeen juttutuokioon, jonka aikana keskusteltiin tämän hetkisistä kuulumisista, biisien tekemisestä ja luonnollisesti myös tuoreesta albumista. Lue haastattelu kokonaisuudessaan alta.

Tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Keitä bändistä onkaan tänään paikalla?

Silander: Silja Silander, toimin bändissä kosketinsoittajana, laulan taustoja sekä kirjoitan myös biisejä.

Hartikainen: Hartikaisen Joni, olen laulaja-kitaristi sekä biisintekijä.

Hokkanen: Tuomas Hokkanen, soitan kitaraa, laulan taustalauluja ja toimin biisinkirjoittajana.

Mitä kuuluu?

Hokkanen: Kiitos, oikein hyvää. Saatiin juuri uusi levy ”Sea of Your Thoughts” julkaistua, ja se on löytänyt kuulijoita ja on saatu hyvää palautetta. Tosi kiva ja onnistunut fiilis!

Silander: Kyllä, meillä kaikilla on varmaan aika lailla nuo samat fiilikset tällä hetkellä. On aina mahtava fiilis, kun saa uutta materiaalia ulos – ja vielä niin ison kokonaisuuden kuin albumi. Se tuntuu paremmalle kuin mitkään synttärit tai joulut, eli se on paras fiilis kaikista!

Hartikainen: On tosiaan käyty kova työ läpi. On ollut kuitenkin jo pitkään tiedossa, että uusi kokonaisuus tulee ulos. Nyt, kun se on viimein saavutettu, on aika helpottavaa.

Kertokaa vähän, minkälaista palautetta levystä on tullut?

Silander: Kaikille meistä on tullut varmaan ripotellen palautetta omilta henkilökohtaisilta kontakteilta. Tosi paljon on tullut palautetta siitä, että albumi on onnistunut kokonaisuus. Meille on tärkeää esimerkiksi se, mikä biisijärjestys levyllä on. Eli se ei ole mikään satunnaisesti valittu järjestys, vaikka Spotifyn shuffle playn tapaan. Siitä on tullut palautetta, että tosi upea kokonaisuus, joka on samalla myös tarinallinen.

Hokkanen: Myös sellaista palautetta on tullut, että osa on liikuttunut ihan kyyneliin asti levyä kuunnellessaan. Olemme siis selkeästi onnistuneet koskettamaan sillä ihmisiä, ja se on ehkä hienoin palaute, jonka voi saada. On tullut loistava fiilis siitä.

Hartikainen: Juuri niin, ei mitään lisättävää.

Jos verrataan teidän kahden kokopitkän levytysprosesseja, oliko niissä eroja? Opitteko viime kerrasta jotain?

Hokkanen: Perusidea meillä oli sama kuin viime kerralla, eli soitettiin livenä pohjat ja niihin päälle lähinnä laulut, soolot ja koskettimet. Ensimmäisestä levystä tähän toiseen on ollut kehitystä se, että treenasimme nyt todella paljon enemmän pohjia soittamalla niitä yhdessä treeniksellä. Niin saimme ne mahdollisimman tiukaksi. Erityisesti tällä levyllä panostettiin laulujen treenaamiseen ja niiden sovitukseen. Levyllä on paljon taustalauluja sekä stemmoja, ja niihin kiinnitettiin erityisen paljon huomiota. Selkeänä kehityksenä ehkä vielä sekin, että mietittiin stemmat todella tarkasti etukäteen ennen studioon menoa.

Toki valmistauduttiin muutenkin studiosessioihin, eli meillä oli tarkasti tiedossa, mitä tehdään seuraavaksi. Niin pystyttiin käyttämään studioaika mahdollisimman hyvin hyödyksi, eikä tullut mitään arpomista siitä, mitä milloinkin tehtäisiin. Totta kai jätettiin tilaa luovuudelle ja kokeilulle, mutta koskaan ei tullut mitään turhaa ihmettelyä siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Siitä on hyvä esimerkki se, että Joni kirjoitti kaikkien biisien stemmat nuotilleen ylös. Ei tarvinnut enää studiossa pohtia, mikä ääni kuuluisi olla.

Hartikainen: Kyllä, kaikki nuotit olivat dokumentoituna ”mustaa valkoisella”. Eli juuri kuten Tuomas sanoi, niin tällä levyllä keskityttiin enemmän bändin yhteissoittoon ja pohjien treenaamiseen, jotta niistä saatiin mahdollisimman tiukat. Mielestäni tällä uudella levyllä on enemmän esillä bändin oma soundi ja se, miltä kuulostamme, kun soitamme yhdessä. Ensimmäisellä levyllähän oli jonkun verran vierailevia muusikoita: jousisoittajia ja ulkopuolisia taustalaulajia, mutta tällä levyllä ei ole yhtään bändin ulkopuolista muusikkoa mukana.

Hokkanen: Ja vielä hyvä esimerkki yhteissoitosta ja livesoundista, jota haettiin: useampi biisi äänitettiin ilman klikkiä eli soitettiin oikeasti livenä. Mielestäni erityisesti niissä kappaleissa pääsi meidän yhteissoitto kunniaan ja kuulostamaan orgaaniselta.

Silander: Juuri niin… Edellä tulikin lähes kaikki, mitä itsekin mietin. Edellisellä levyllä oli tosi mahtavaa, että mukana oli vierailevia muusikoita. Halusimme mukaan esimerkiksi jousisoittimia, mihin meillä itsellämme ei riittänyt taito. Uudella levyllä oli alusta saakka selvää, että kaikki soittosuoritukset tulevat bändin sisältä. Halusimme levylle mukaan meidän livekeikka-/treenikämppäsoundin. Tavoitteena oli siis kuulostaa omalle itsellemme. Se on toki aina ollut se pointti, mutta nyt se korostui vielä enemmän.

Hartikainen: Toki tässä toisen levyn prosessin aikana Siljasta oli jo tullut bändin virallinen jäsen. Sen vuoksi hänen roolinsa on uudella levyllä luonnollisesti vielä isompi. Mukana on nyt enemmän Siljan laulu- ja kosketinsoitinosuuksia verrattuna ensimmäiseen levyyn. Olihan niitä ilman muuta ensimmäiselläkin levyllä, mutta ne olivat enemmän osa lisämausteita jousien tavoin. Nyt Siljan rooli oli jo enemmän osa bändiä.

Missä vaiheessa Silja liittyikään bändiin vakituisesti?

Silander: Kun edellinen levy ”Kind Little One” julkaistiin vuoden 2022 elokuussa, tehtiin sitä jo vuoden 2021 lopussa ja 2022 alussa. Tutustuin Joniin, kun opiskelimme samaan aikaan Turussa ja hän kysyi, haluaisinko tulla levylle mukaan soittamaan pianot hänen sävellyksiinsä. Vastasin, että totta kai, ja otin biisit sekä osuudet haltuun ja menin studioon. Oli todella mukavaa ja tuntui, että meille syntyi heti yhteisymmärrys koko poppoon kanssa.

Siinä levyä työstäessämme, taisivat olla juuri Joni ja Tuomas, jotka kysyivät, haluaisinko tulla mukaan keikoille keikkamuusikoksi? Suostuin ilman muuta, ja lähdettiin yhdessä keikoille. Kun sitten levy julkaistiin elokuussa, mentiin yhdessä juhlistamaan tapahtumaa. Siinä sitten taisin itse kysyä, että pääsisinkö bändiin vakituisesti mukaan enkä pelkästään freelance-muusikkona. Missä ei siinäkään ole mitään vikaa, pidän myös freelancemuusikon roolista! Mutta kun olin jo ollut studiossa ja keikoilla mukana, niin alkoi tuntua siltä, että enkö oikeastaan voisi olla mukana kokoaikaisesti. Haluan kuitenkin tehdä omaa musiikkia.

Hokkanen: Ehkä olimme jo niin tottuneet siihen, että Silja oli mukana, ettei meille ehkä tullut mieleenkään kysyä asiaa! Onneksi Silja otti asian itse puheeksi.

Silander: Kiteytettynä siis, että olen ollut vakituisesti mukana siitä saakka, kun ensimmäinen levy ilmestyi.

Palataanpa takaisin juuri ilmestyneen levyn maailmaan. Jos pyytäisin teitä valitsemaan siltä yhden raidan, joka parhaiten kuvaa Airi’sia, niin mikä se olisi?

Hokkanen: Meillä on varmaan aika yhteneväinen mielipide, mutta meillä on kaksi raitaa, joista on vaikea tehdä valintaa.

Silander: Joko ”Beyond Compare” tai sitten ”Fond”. Ne ovat sellaiset yksimieliset valinnat. Niistä oma valintani olisi ehkä enemmän ”Fond”. Molemmat ovat Jonin kirjoittamia biisejä, ja niissä molemmissa toteutuu niin biisin kirjoituksellisesti kuin sovituksellisesti se vaikutelma, millainen Airi’s on. Kaikilla bändeillähän on sellaista tuotantoa, joka eroaa hieman bändin muusta linjasta. Meillä sellainen kappale on esimerkiksi ”Pray”, joka löytyy tuoreelta levyltämme. Minä laulan sen, ja biisi on hieman raskaampi. Jos sen esittelisi jollekin meitä tuntemattomalle henkilölle, luulisi hän, että olen bändissä vokalistina, ja tyylimme on hieman grungempaa. Emme kylläkään luokittele itseämme pelkästään yhteen genreen, mutta noissa biiseissä toteutuu mielestäni se, mikä on Airi’s-yhtyeen soundi.

Hokkanen: Niissä biiseissä tule parhaiten esille meidän peruselementit, eli molemmissa on tosi tarttuva kertosäe. Sitten on hieman grungea, snadisti raskautta ja vähän myös musiikin teoriaa mausteena. Vähän Iron Maidenia kitarasoolossa, eli hyvä paketti siitä inspiraatiosta, josta Airi’s koostuu.

Hartikainen: Kyllä, samoilla linjoilla olen edellä mainittujen asioiden kanssa. Minulle ehkä myös singlenä julkaistu ”Beyond Compare” on se, joka kuvaa meitä parhaiten. Toki molemmat biisit ovat sellaisia, että tekstikin on aika romanttinen, ja se tulee läpi tulkinnan sekä tunnelman kautta. Se on mielestäni iso elementti meitä, että biisin tunnelma leikkaa läpi ja aiheuttaa kuulijoissa erilaisia reaktioita.

Mistä tulee inspiraatio Airi’sin musiikkiin? Sanoituksissa on kuitenkin aika herkkiäkin aiheita, joten ovatko ne omakohtaisia vai mistä ne kumpuavat?

Hartikainen: Ne tulevat sieltä elämän varrella koetuista kokemuksista ja tunteista. Aika monilla ne tulevat varmasti vaikeista tunteista, jotka ovat saattaneet patoutua. Kun niitä pääsee purkamaan tekstiksi, huomaa, että sitä kautta on helpompaa tuoda esille niitä vaikeita asioita. Ääneen puhuminen on monesti vaikeaa, mutta tekstin kautta niitä voi tuoda paremmin esiin. Minulla inspiraatiot perustuvat kokemuksiin ja sentimentaalisiin tunnelmiin, joita on tullut koettua.

Silander: Tällä levyllä on kaksi biisiä, jotka olen kirjoittanut – ja muutenkin kirjoitan paljon musiikkia. Yleisesti voin sanoa, että melkein kaikki ovat omakohtaisia kokemuksia, mutta se ei tarkoita, että minulle biisin kirjoittajana on henkilökohtaisesti käynyt niin. Ajattelen omakohtaisuuden myös siten, että jollekin ystävälleni tai lähipiirin ihmiselle on käynyt niin. Tai olen vaikka törmännyt jossain aiheeseen, ja se on jäänyt mieleen. Jos vaikka ajattelee tämän hetkistä ympäröivää maailmaa ja miten kauheita kriisejä se pitää sisällään, löytyy aiheita myös sitä kautta.

Hartikainen: Jos puhutaan uuden levyn biisien teosta, on meillä sellainen filosofia, että tykkäämme julkaista kokonaisuuksia levymuodossa. Tällä levyllä oli selkeä, hieman piilotettu teema, vaikkei levy olekaan mikään konseptilevy. Albumilla käsitellään erilaisia koti-sanan muotoja ja sitä, mitä koti merkitsee ihmisille. Koti voi olla turvallinen paikka tai turvapaikka. Tai joillekin se voi olla hyvin rankka paikka edustaen turvan vastakohtaa. Levyllä käsitellään temaattisesti siis tällaisia asioita mutta hieman piilotettuna. Saatamme huomata teeman vasta kokonaisuudesta, että tässä yhdistyvät tietyt aiheet lähes huomaamatta.

Jutellaanpa sitten enemmänkin biisin teosta. Onko se yhden vai useamman henkilön vastuulla?

Silander: Joni ja Tuomas käynnistivät Airi’s-yhtyeen vuonna 2019, ja Joni on ollut selkeästi pääasiallinen biisinkirjoittaja alusta saakka. Ja suurin osa kappaleista on hänen tekemiään. Mutta olen nyt alkanut myös itse tehdä biisejä. Joitakin biisejä on myös meidän basistin, Juliuksen, kynästä.

Hartikainen: Jos mietitään rooleja bändissä, ei oikeastaan mikään ole yksin kenenkään harteilla, vaan se on jakautunut aika luonnollisesti. Airi’s lähti liikkeelle siitä, että minulla oli aika paljon biisejä, joita halusin tehdä jonkin uuden porukan kanssa ja halusin perustaa yhtyeen juuri Tuomaksen kanssa. Aluksi se oli hyvin pitkälle sitä, että biisit olivat pelkästään minun, kunnes basistimme Julius toi oman biisinsä. Eli totta kai, jos joku tuo oman biisinsä, voidaan se ottaa mukaan.

Hokkanen: Sitähän ei ole missään kohdassa sovittu, että ainoastaan Joni tekee biisejä. Häneltä on vain tullut niitä niin paljon. Tälläkin hetkellä meillä on varmaankin 200 demoa kansiossa odottamassa. Jos joltakulta muulta on tullut biisejä, ja ne ovat olleet hyviä, niin totta kai ne on otettu soittoon ja porukalla sovitettu. Mutta kaikkia kappaleita yhdistää se, että oli se biisintekijä kuka tahansa, niin sitä ei ole vielä tehty, että olisi treeniksellä istuttu alas ja ryhdytty yhdessä tekemään biisiä alusta saakka.

Perusidea on aina tullut meistä joltakin, ja sitä melkein valmista biisiä on yhdessä ryhdytty sovittamaan koko bändin näköiseksi. Se tapa on toiminut meillä hyvin, ja kun se biisi syntyy omasta tunteesta, tulee siitä silloin myös samaistuttava ja voidaan koskettaa kuulijoita. Mutta kaikessa kuuluu meidän kaikkien kädenjälki, koska niitä sovitetaan porukalla ja mietitään, minkälainen biisistä voisi tulla. Niistä sitten aina paras ehdotus voittaa, eikä haluta liikaa omistaa niitä omia biisejä tai ideoita. Mietitään, mikä tekee kappaleelle parasta ja sillä sitten mennään.

Silander: Monessa biisissä saattaa se perusidea eli teksti ja melodia pysyä samana, mutta sitten se runko voi hieman muuttua. Esimerkiksi vaikka ”We Stole the Moon”: Se on alun perin Tuomaksen tekemä biisi, johon Joni on kirjoittanut tekstin ja melodian. Mutta kaikki sovitetaan aina yhdessä.

Hokkanen: Ja vaikka biisi sitten loppujen lopuksi kuulostaisi hyvin samalle kuin alun perin, on se aina käynyt läpi sen sovitusprosessin koko bändin kanssa. Siten se kuulostaa meiltä kaikilta, vaikka olisi yhden ihmisen sävellys ja sanoitus. Se on toiminut meillä hyvin.

Huomaan, että biisimateriaalia on ollut uudelle levylle paljon. Oliko valinnan vaikeutta siinä, mitkä kappaleet otetaan mukaan, ja mitkä jäävät odottamaan myöhempää aikaa?

Hartikainen: Harvoin se on mennyt niin, että treenataan esimerkiksi 20 biisiä, ja niistä sitten päätetään, mitkä yhdeksän pääsevät levylle mukaan. Koska me keikkailemme paljon, menee prosessi yleensä niin, että mennään testaamaan uusia biisejä keikoille, ja niiden määrä lisääntyy koko ajan. Kun huomataan, että biisejä alkaa olla kokonaisen levyn verran, ryhdytään valitsemaan, mitkä sopisivat samaan kokonaisuuteen.

Hokkanen: Aika alusta saakka meillä oli juuri tämä biisilista, joka uudelle levylle päätyikin. Kun treenasimme levyä varten, oli meillä vielä yksi biisi, jota mietimme, että se olisi voinut tulla mukaan. Ja ennen sitä oli paperilla 1–2 ehdotusta, jotka olisivat voineet tulla mukaan. Kun uusia biisejä soitetaan niin treeniksellä kuin keikoillakin, huomaa nopeasti, mitkä toimivat ja mitkä eivät. Sitä kautta ne luonnollisesti sitten päätyvät levyllekin.

Silander: Oli yksi biisi, jota soitettiin, ja se oli oikein hyvä biisinä. Sitten tuntui siltä, ettei se ole hyvä valinta kokonaisuuden kannalta. Eli jos ajatellaan vaikka jotakin kirjaa tai leffaa, joka on muuten hyvä, mutta siellä on joku osa sellainen, joka ei sovi kokonaisuuteen, niin minulle tuli sen biisin kohdalla juuri se tunne. Biisi oli hyvä, mutta en keksinyt syytä, miksi sen pitäisi olla mukana juuri tässä kokonaisuudessa.

Hokkanen: Juuri niin – se ei tuonut mitään lisää mutta olisi rikkonut kokonaisuuden. Todettiin, että jätetään se siis seuraavalle levylle tai jonnekin muualle tulevaisuuteen.

Hartikainen: Tässä on juuri se, kun ei tehdä välttämättä kaikkia biisejä samaan aikaan. Toki tällä albumilla kaikki ovat uusia biisejä kuuntelijoille, mutta minulla on saattanut olla jokin demo jo kauan. Eli jos jokin biisi on tuntunut hieman ulkopuoliselle muuhun kokonaisuuteen nähden, on se saattanut olla jopa liian uusi eikä ole istunut mukaan tematiikkaan tekstillisesti tai musiikillisesti.

Hokkanen: Mutta yllättävän helppoa oli tulla tähän lopputulokseen levyn biisien suhteen, vaikka materiaalia oli paljon.

Airi’s on ennättänyt herättää huomiota aivan ulkomaita myöten. Kertokaa jotain siitä: mistä vastakaikua on tullut, ja miltä se tuntuu?

Hokkanen: No hyvällehän se tottakai tuntuu. Kun perustimme Jonin kanssa tämän bändin, niin meillä oli alusta saakka tavoitteena, että tähdätään ulkomaille myös. Se kuvaa myös koko bändin filosofiaa: jos ulkomaille halutaan mennä, niin sitten sinne myös mennään ja keksitään keinot, miten sinne päästään. Airi’s on keikkaillut paljon esimerkiksi Lontoossa, ja se on mennyt yksinkertaisesti niin, että on keksitty se keino, miten päästä sinne soittamaan. Kun olemme siellä useamman kerran soittaneet, ja ihmiset ovat meidät löytäneet, niin tottakai se on tehnyt siitä helpompaa. Kuulijoiden huomio on tuntunut todella hyvälle ja sitä kautta on tullut myös ylpeys omasta toiminnasta. On tehty mitä on haluttu ja toteutettu suunnitelmat.

Silander: Jotkut ovat kysyneetkin, että miten olemme päässeet sinne, ja se tottakai on ihan luonnollinen kysymys. Olen itsekin kysynyt samaa kaveribändeiltä, että miten olette päässeet sinne soittamaan, koska kyllähän se kiinnostaa. Useinhan siinä ei ole sen kummempaa tarinaa taustalla, kuin että sinne vain mentiin eikä jääty ihmettelemään. Toki siinä on asioita, jotka pitää hoitaa ja joiden pitää osua kohdalleen. Kuitenkin se helpottaa, että meitä on bändissä viisi ihmistä, jotka voivat hoitaa asioita omalta osaltaan eteenpäin. Se auttaa, että yritetään ja kaikilla on sama tahtotila siitä mitä halutaan.

Hokkanen: Kun kysytään että miten pääsitte sinne ja tuonne, niin klassikkovastaus siihen on, että laitettiin viestiä ja kysyttiin asiaa. Kun tarpeeksi monta viestiä laittaa, niin kyllä se sitten ennemmin tai myöhemmin onnistuu. Pitää siis vain olla rohkea ja kysyä – siinä ei häviä mitään ja parhaimmillaan saa hyvän vastauksen.

Hartikainen: Jos näin DIY- ja indiebändinä asiaa ajattelee, niin tosiaan keksitään vaan ne keinot, millä päästä ulkomaille esiintymään. Esimerkiksi Iso-Britannia ja Lontoo, niin etsitään vain niitä kontakteja, mitä kautta päästä esiintymään. Sekä omien eri tuttujen kautta on keksitty sitten muita bändejä, joiden kanssa lähteä keikkailemaan vaikkapa Tukholmaan.

Hokkanen: Paljon on myös lähtenyt liikkeelle Open Mic-illoista, joissa olen Jonin kanssa käynyt. joita on lähes joka ilta ja niihin voi mennä kuka tahansa esiintymään. On menty niihin soittamaan sekä sitten juteltu paikalla olevien ihmisten ja kontaktien kanssa. Sitä kautta on asiat menneet eteenpäin, mutta se vain vaatii yksinkertaisesti raakaa työtä. Hyvin alussa ollaan vasta, mutta selkeästi jotain tuloksia on jo saatu!

Mille Airi’sin tulevaisuuden suunnitelmat näyttävät, mitä on tulossa?

Silander: Sanoisin itse, että varmaan aika tavalla samanlainen meininki mitä nytkin on ollut. Lisää materiaalia vain ulos – vaikka uusi levy onkin juuri tullut, niin tottakai sitä on jo katse tulevaisuudessa, että mitähän sitä seuraavaksi tulisi?

Hokkanen: Juuri tässä Jonin kanssa eräänä päivänä juteltiin, että mitenkäs tuo seuraava levy!

Hartikainen: Meillä on hyvä perusfilosofia, eli samalla meiningillä mutta vaan enemmän.

Hokkanen: Ja ihan lähitulevaisuuden juttuja, niin meillä on tänä vuonna vielä yksi keikka Tallinnassa, mutta ensi vuonna keikkoja on enemmänkin. Aiomme keikkailla suorastaan järjettömän paljon ja muitakin suuria suunnitelmia on, mutta niistä emme vielä voi kertoa sen enempää. Tarkoituksena on keikkailla niin Suomessa, Lontoossa kuin muutenkin ulkomailla sen verran, että voidaan hyvin puhua jo kiertueesta. Paljon siis keikkoja ja varmaankin sitten loppuvuodesta 2025 ryhdytään tekemään seuraavaa levyä.

Hartikainen: Tämän nyt ilmestyneen levyn tiimoilta kierretään siis ensi vuonna.

Annoin teille etukäteen tehtäväksi miettiä, miten kuvailisitte bändiä kolmella sanalla. Mihin tulokseen päädyitte ja oliko helppo tehtävä?

Silander: Tämä oli erittäin hyvä tehtävä, koska suomalaiselle on aina vaikeaa kehua itseään! Mutta ei tosiaankaan ollut helppo tehtävä.

Hokkanen: Onneksi saimme tietää tästä vähän etukäteen, koska jos se olisi tullut tässä haastattelun mittaan yllätyksenä, niin vastaukset olisivat olleet varmaan luokkaa hyvä, kiva ja mukava! Keksittiin kaksi, ja kolmas on vielä hieman auki.

Silander: Ehdottomasti ainakin koskettava, ja sitten kunnianhimoinen. Kolmatta jouduttiin hieman miettimään, koska emme tiedä, että onko se oikein suomen kielen sana. Joni mainitsikin, että meillä on vähän DIY-meininki eli mutkat suoriksi ja mennään vaan sekä tehdään kaikki itse. Koskee siis sitä, että buukataan kaikki itse ja varsinkin Joni on tässä ihan mestarillinen. Eli meillä on independent-meininki, mutta suomen kielisen termin löytäminen on hankalaa.

Hokkanen: Olisiko se sitten vaan itsenäinen? Tai oma-aloitteinen?

Hartikainen: Tosi tällaisia perussanoja, joita voisi sanoa, vaikka työhaastattelussa!

Hokkanen: Ehkä se kaikkein paras on se independent – se voi olla se kolmas.

Mitä terveisiä lähettäisitte Kaaoszinen lukijoille?

Hokkanen: Tulkaa keikoille ja kuunnelkaa levyä! Rauhaa ja rakkautta.

Hartikainen: Sekä kuluttakaa musiikkia.

Hokkanen: Kyllä, kulttuuri on elintärkeää ja sitä kannattaa kuluttaa.

Silander: Juuri näin, kulttuuri tuo aina jotain ja siitä saat aina jotain. Siitä saat nauttia, tukea tärkeää asiaa ja se tuo lohtua tärkeiden hetkien keskellä. Toivomme myös, että levymme tuo sitä samaa ja tuo jotain teille. Levy oli studiossa meidän – nyt se on teidän. Nauttikaa ja kuunnelkaa.

Hartikainen: Kuunnelkaa levyämme – se on kulttuuriteko.

Tutustu bändiin lisää: viralliset nettisivut, Facebook, Instagram, TikTok, Spotify, YouTube

Juuri ilmestyneen ”Sea of Your Thoughts” -albumin pariin pääset suoraan tästä: