Melodista kuolonmetallia ja nuoruuden intoa – arviossa Coraxin omaa nimeä kantava debyytti-EP
Melodista kuolonmetallia soittava Corax julkaisi viime vuoden loppupuolella omaa nimeään kantavan debyytti-EP:n. Kyseessä on verrattain tuore yhtye, sillä nokialaisista nuorista koostuva metallibändi on pistetty pystyyn muutama vuosi takaperin. Nuoruuden innolla päästään kuitenkin pitkälle, sillä “Corax”-EP on varsin vahva pelinavaus.
Yhtye nimeää inspiraation lähteeksi sellaiset kovat kotimaiset kuin Amorphis, Ensiferum ja Children of Bodom. Näiden yhtyeiden vaikutuksen kuuleekin selvästi myös Coraxin musiikissa, mutta häiritsevällä tavalla esikuvia ei lähdetä apinoimaan. Päinvastoin, Corax nappaa tunnistettavia elementtejä sieltä täältä ja niittaa nämä samaan pakettiin. Vaikka lopputulos ei mitään mullistavaa kuolonmetallikentälle tuo, on raskas, melodinen ja moneen taipuva EP miellyttävän kuuloinen kokonaisuus.
Neljä kappaletta sisältävä lyhytsoitto toimii erityisesti sävellystensä puolesta. Tällä saralla ongelmia ei ole, sillä yhtyeellä on näkemystä sen suhteen, kuinka musiikkia kannattaa rakentaa. Sovituspuolella ja ilmaisussa nuoruuden into sitten näkyykin pienoisena keulimisena. Vaikka kappaleissa on paljon hyvää, jäävät ne rakenteeltaan kulmikkaiksi. Irtonaiset riffit ja muut sävellykset kyllä toimivat, mutta nämä eivät solahda täysin kitkattomasti yhteen. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii “Ode to Oblivion” -kipaleen loppupuolen voimakkaasti efektoitu kitarafiilistely. Hittolainen, että kuulostaa mahtavalta ja mielenkiintoiselta, mutta osio ei vain tunnu luontevasti istuvan osaksi kappaletta. Myös soittopuolella homma meinaa välillä karata käsistä meiningin ollessa kuin rallikisassa konsanaan: vauhtia piisaa ja tiellä pysytään, mutta välillä heittelehditään pelottavan lähellä ojanpientareita.
Hiomattomuudestaan huolimatta Coraxin nimikko-EP on julkaisu, jota jaksaa kuunnella. Kappaleissa on paljon hyvää ja bändillä on selkeästi silmää toimiville sävellyksille. Vielä kun kappaleet saadaan rullaamaan sulavammin ja eri osa-alueet pelaamaan yhteen nykyistä paremmin, niin yhtyeellä on varmasti paljon tarjottavaa kotimaiselle metallimusiikille. Bonuspisteet lähtevät toimivasta “Volga”-coverista.
Kappalelista:
- Prisoner of War
- Swan of the Underworld
- Ode to Oblivion
- Volga
