Merirosvoseikkailuista aina jalkapallo-otteluihin – arviossa NanowaR Of Steelin mielikuvitusta pursuava ”Dislike To False Metal”

Italian irvileuat, NanowaR Of Steel, aiheuttivat jälleen paheksuntaa ja kauhua julkaistuaan uusimman albuminsa alkukeväästä. Jo albumin nimi ja kansi antavat vihiä, että tämä pitkäsoitto on pyhitetty vääränlaiselle metalille metallipuritanistien kiusaksi.

Niille joille NanowaR Of Steel on uusi tuttavuus, mainittakoon että kyseessä on vuonna 2003 perustettu italialainen heviyhtye, joka parodioi heviä ja metallia sydämensä kyllyydestä. Kuten yhtyeen edellisillä julkaisuilla, NanowaR Of Steel teki irvailun jälleen häpeilemättömän suorasukkaisesti. ”Dislike To False Metal” -albumilla italialaisyhtye kuljettaa kuulijan aina merirosvoseikkailuista jalkapallostadionin hikisiin kisoihin unohtamatta poiketa diskometallin puolellakaan.

Sanotaan se suoraan ja peittelemättä, ”Dislike To False Metal” on kuin vauhkoontunut kotikissa joka säntäilee päättömästi suunnasta toiseen. Tai sille se ainakin ensikuuntelemalta tuntuu. Yhdeksän kappaleen aikana sinkoillaan tilanteesta ja tunnelmasta toiseen: Alestormin kaltaisesta merirosvoremuamisesta siirrytään eeppiseen ”Winterstorm In The Night” -kappaleeseen, jonka jälkeen lonkkanivelet lyödään sijoiltaan ”Disco Metalin” myötä. ”Chupacabra Chadabra” herättää espanjalaisen kansanmusiikin henkiin, josta onkin kätevää tehdä aasinsilta vuoteen 1994.

Kun ilmoille kajahtaa Sabatonin kaltainen, mahtipontinen ja sotaisa äänimaisema, nousee hymy huulille hämmennyksestä. Hymy vaihtuu virneeksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Sabatonin Joakim Brodén kajauttaa lauluosuutensa ilmoille. Tässä kohtaa ei voi kuin todeta NanowaR Of Steelin onnistuneen tekemisissään, kun he ovat saaneet ruotsalaissolistin laulamaan sotaisan kuvauksen Italian ja Brasilian välisestä jalkapallo-ottelusta Pasadenasta vuodelta 1994. Kappale osoittaa hienoa heittäytymistä ja pelisilmää niin Brodénilta kuin italialaisyhtyeeltä.

Jalkapallon taistelukentiltä siirrytään sulavasti virtuaalisen maailmantantereelle, kun ”Metal Boomer Batallion” jatkaa taistelun tuoksinalla, tällä kertaa tosin metal-puritanistien näkökulmasta. Kappale on omistettu niille ihmisille, jotka jaksavat räyhätä sosiaalisen median keskustelualustoilla ”todellisen metal-musiikin” perään, samalla kun julistavat omat mielipiteensä totuudeksi. ”Metal Boomer Batallion” jälkeen taistelut onneksi jäävät taakse, ja kuvioihin astuu ”Dimmu Boogie”. Kappale leikittelee nimensä puolesta Dimmu Borgirin kanssa, mutta on itsessään röyhkeästi polkeva blues-vivahteinen poljenta. ”Protocols (Of The Elders Of Zion) Of Love” on vastaavasti rakkautta pursuava satiirinen teos, joka onnistuu olemaan monen edeltäjänsä tapaan hauska. Harmillisesti lupaavasti nimetty ”Power Of Imodium” ei onnistu olemaan niin nauruhermoja kutkuttava kuin ummetuslääkeaiheisen laulun soisi olevan.

Joka tuntee NanowaR Of Steelin entuudestaan, tietää todennäköisesti suurin piirtein mitä on luvassa kun laittaa ”Dislike To False Metalin” soimaan. Yhtyeeseen vihkiytymättömille alkushokki voi olla raju, ja sitä seuraavat reaktiot jotain iloisten naurunhörähtelyiden ja tuskaisten parkaisujen väliltä. Uusia kuuntelijoita ajatellen on todettava, ettei NanowaR Of Steel ole ainakaan tehnyt uusimmasta pitkäsoitostaan helppoa kuuntelukokemusta. Kyseessä on melkoinen pyörremyrsky. Toisaalta se ei haittaa, kun vastapainona on näin suuri määrä luovaa hulluutta. Kokonaisuutena ”Dislike To False Metal” on arvaamaton ja räjähtelevän räiskyvä. Vaikka albumia on välillä työlästä kuunnella sen ylitsepursuavan sisältönsä takia, eikä näin humoristinen musiikki aina jaksa naurattaa, ei NanowaR Of Steelin heittäytymistä, asennetta eikä osaamista voi olla ihastelematta.

Kappalelista:

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/nanowarofsteel

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen