”Metallican suosima, maailmanlaajuisen anarkian veljeskunta” – Haastattelussa 35-vuotiaan virolaislegenda Vennaskondin Allan Vainola

Suomenlahden eteläpuolen pitkäaikaisimpiin ja tunnetuimpiin vaihtoehtoyhtyeisiin lukeutuva tallinnalainen Vennaskond (suom. veljeskunta) on juuri täyttänyt kunniakkaat 35 vuotta. Nykykokoonpanossaan neljästä miehestä ja kahdesta naisesta koostuva yhtye on sekoitellut monimuotoisesti niin punkia, rockia, folkia kuin tanssimusiikkia omaan keitokseensa jo vuodesta 1984 lähtien. Julkaistuja studioäänitteitä yhtyeen katalogissa on kaksikymmentä, minkä päälle se on julkaissut yhteensä kymmenisen videokoostetta / live-albumia. Vennaskond on myös kokenut monia muutoksia ja miehistönvaihdoksia vuosien varrella.

Vennaskondin alkuperäisjäsen ja pääasiallinen biisintekijä sen merkityksellisimpien vuosien ajan on ollut kitaristi-taustalaulaja Allan Vainola. Yhdessä teräväkynäisen runoilijan ja Virossa kirjailijanakin tunnetun vokalisti Tõnu Trubetskyn kanssa Vainola on jo pitkään muodostanut erään Baltian maiden kovimman biisintekijäparivaljakon. Yhtyeen kolmas, edelleen yhtyeen mukana oleva alkuperäisjäsen on basisti Anti Pathique. Myös kokoonpanon 90-luvun taitteen ja alkupuolen yhtyeessä vaikuttanut basistilaulaja Mait Vaik osallistui vuosien varrella monien Vennaskondin klassikkobiisien sanoitusten tekoon. Soolokitaraa yhtyeen nykykokoonpanossa soittaa Roy Strider. Myöhempinä vuosina yhtyeen kokoonpanossa bassossa ja kitarassa on ollut myös viro-punkin monitoimimies Lauri ”Uims” Leis. Kauniimman sukupuolen edustajista jo hyvän tovin yhtyeen jäsenistössä ovat vaikuttaneet rumpali Anneli Kadakas ja viulisti Hedwig Allika.

Vennaskond on vuosien mittaan saavuttanut orastavaa kulttimainetta myös Suomenlahden pohjoisrannalla. Vuonna 1997 yhtye esiintyi Turun Ruisrockissa David Bowien ja Nick Cave And The Bad Seedsin rinnalla. Kaaoszinen toimitus tavoitti yhtyeen johtohahmon Allan Vainolan Tallinnasta.

Hyvää iltaa Allan ja tervetuloa Kaaoszinen haastateltavaksi! Millainen tämä juhlavuosi on ollut Vennaskondin kohdalla?

Allan Vainola: Kiitos! Syntymäpäivävuosi on ollut Vennaskondille erityisen hieno vuosi. Olemme soittaneet monia konsertteja kesän ja syksyn aikana. Erityisen tärkeä tapahtuma oli myöskin se, että kesällä Virossa maailmankiertueellaan vieraillut Metallica valitsi cover-settiinsä kappaleemme ”Insener Garini hüperboloid” ja esitti sen Tarton lentokentällä 60 000 ihmisen edessä. Olemme siitä erityisen kiitollisia.

Julkaisitte vastikään juhlavuotenne kunniaksi DVD-levyn ”Millennium”. Millainen kyseinen julkaisu on, ja mitä se pitää sisällään?

Vainola: Uusi julkaisumme sisältää reilut parisenkymmentä musiikkivideota vuosien varrelta ja kohokohtia Vennaskondin uralta. Eritoten bändin aikaisemmista vaiheista.

”Millennium”-DVD on päivitetty versio vuonna 1998 Tõnu Trubetskyn ohjaamasta elokuvasta ”Millennium”, joka julkaistiin alunperin VHS-formaatissa. Mukana on täysipitkä musikaali, joka koostuu yhtyeen 25 monisyisen kappaleen joukosta. ”Millenniumin” kappalevalikoimasta löytyy muun muassa edellä mainittu ”Insener Garini hüperboloid”, ”Viimane Jõuluöö”, ”Pille-Riin”, ”Kopenhaagen” ja ”Elagu Proudhon et ai”. Lukuisien alkuperäisten musiikkivideoiden lisäksi julkaisulta löytyy materiaalia yhtyeen laajojen arkistojen uumenista sekä kuvamateriaalia niin kulissien takaa kuin lavaltakin. Kyseistä kuvamateriaalia on käytetty rytmittämään musikaalielokuvaa kappaleiden väleissä kuvakerronnallaan.

Yhtyeenne on kokenut useita miehistönvaihdoksia sen uran aikana. Myös sinä palasit vastikään takaisin Vennaskondin riveihin noin 15 vuoden mittaiselta tauolta. Mikä pitää Vennaskondin edelleen kasassa, aktiivisena yhtyeenä, ja miksi halusit palata Vennaskondiin?

Vainola: Vennaskondin ohjelmisto on monipuolinen ja sen kappaleet ovat hyviä, nuorekkaita ja energisiä. Mielestäni ihmisten on aina hyvä kuunnella juuri tällaista musiikkia kuin millaista Vennaskond tekee. On myös olemassa edelleenkin ratkaisematon ongelma, jonka puolesta Vennaskond on koko olemassaolonsa ajan taistellut – maailmanlaajuinen anarkia. Minulla on aina ollut yhteys Vennaskondin veljiini, mutta elämässä on erilaisia ​​jaksoja, ylä- ja alamäkiä, ja joskus luovana ihmisenä sinun täytyy kokeilla jotain erilaista. Ollessani poissa yhtyeestä minulla oli monen vuoden ajan paljon tekemistä toisen yhtyeeni, Sõpruse Puiesteen kanssa.

Millaista punkkarin elämä oli 1980-luvun puolivälin Neuvosto-Virossa ja Tallinnassa?

Vainola: Punkkarin elämä 1980-luvulla oli luultavasti paras mahdollinen kaikista noista vuosikymmenistä. Tuolloin punk rock oli Neuvosto-Virossa aivan uusi ilmiö, ja sen edustajat olivat erittäin ajan tasalla maailmanpoliittisista tapahtumista. Se herätteli ajattelemaan. Se myös tarjosi jotain tärkeää, jonka puolesta taistella ja toisaalta osoitti instituutioita, joita piti vastustaa. Samanaikaisesti punkkarina ollessa riski syrjäytetyksi tulemisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisestä oli myös suurempi kuin joskus myöhemmin, kun punkkarit olivat jo tottuneet sosiaaliseen asemaansa yhteiskunnan reunalla.

Asuitte yhtyeenä 90-luvun alussa Turussa. Miksi Vennaskond lähti alunperin Turkuun, ja millaista aikaa se oli teille? Mitä asioita Turun aikojen elämästä kaipaatte eniten?

Vainola: Pakenimme bändimme kanssa hajoavasta Neuvostoliitosta Suomeen pääosin poliittisista syistä. Meidät lähetettiin silloisesta kotimaastamme Turun pakolaiskeskukseen. Turku oli siisti ja romanttinen kaupunki, vähän kuin Tartto, ja siellä vietetty vuosi 1992 muistetaan ikuisesti. Uinti ystävien kanssa kallioisella rannalla, kävelyä pitkin kanavan reunaa, markkinoita ja pubeja. Ne olivat hienoja kokemuksia. Osaksi mukana matkassa oli myöhemmin ehkä myös ripaus seikkailunhaluakin.

Vuosikymmenten ajan Vennaskondin musiikin voima on perustunut vahvoihin, melodisiin kappaleisiin ja Tõnun kantaaottaviin, raadollisiinkin runoihin ja teksteihin. Kuinka musiikkinne ja Tõnun laulujen tekstit ovat mielestänne jalostuneet näiden 35 vuoden aikana, jos ne ovat saaneet uusia sävyjä tai piirteitä?

Vainola: Vennaskond on yhtyeenä yrittänyt pysyä aina tuoreena ja luovana, ainakin itselleen. Se on tärkeintä.

Metallica soitti viime kesänä Tarton-keikallaan coverina teidän kappaleen ”Insener Garini hüperboloid”. Miltä se tuntui, kuinka paljon arvostatte kyseistä yhdysvaltalaisen metallijätin elettä?

Vainola: Olen erittäin kiitollinen Metallicalle heidän cover-kappaleen valinnasta, koska valittavien kappaleiden joukossa oli todennäköisesti monia virolaisia teoksia. Oli erityisen mielenkiintoista, kun kaikki olettivat, että valinta menee ehdottomasti jollekin hard rock- tai metal-yhtyeelle.

Suurkiitokset Allanille Kaaoszinen puolesta! Toivotamme Vennaskondille paljon onnea ja kaikkea parasta tulevaisuudessa. Toivottavasti saamme yhtyeen esiintymään pitkästä aikaa taas Suomen kamaralle.