Tuska-sunnuntai tarjosi odotettuja aarteita: Tuskan 2023 festariraportti 3/3

Tuska 2023 on juhlittu, tuoden yhteen yhteensä ennätykselliset 63 000 festivaalikävijää. Tämä kävijäennätys kertoo rakkaudesta metallimusiikkiin, joka voi paremmin kuin koskaan. Festarikeikkojen lisäksi Tuska oli panostanut oheisohjelmaan tuoden mukanaan Tuska Expon ja ja Tuska Forumin. Lue tästä festariraportti Tuskan kolmannelta päivältä!

Imperial Triumphant

Päivän aloitti kaksi bändiä samaan aikaan, joista toinen oli yhdysvaltalainen avantgarde/black metal-yhtye Imperial Triumphant. Tämä piikikkäisiin kultanaamioihin koristautunut trio tarjoili telttalavan syövereissä todella primitiivistä ja brutaalia mäiskettä, luoden paikoitellen hyvin painostavan tunnelman. Tämä yhtye kannatti todellakin todistaa livenä, sillä tällaista erikoisuutta näkee ja kuulee harvoin!

Smackbound

Seurattuani Imperial Triumphantia jonkin aikaa kiirehdin vielä katsomaan kotimaista Smackboundia, joka soitti samaan aikaan Inferno-lavalla. Tätä yhtyettä kuvataan usein sanalla superbändi – eikä turhaan. Mm. Wintersunin, Stratovariuksen ja Tracedawnin jäsenistä koostuvan bändin työskentely on todella inspiroivaa seurattavaa. Kappaleet ovat selkeästi toisistaan erottuvia, vahvoja ja koukuttavia kokonaisuuksia. Mukaansatempaavien biisien aikana monen oli lähes mahdotonta olla laulamatta mukana. Smackboundin keulakuvana toimiva Netta Laurenne lukeutuu varmasti maamme valovoimaisimpiin laulajiin, jonka äänestä huokuu vahvuus ja toisaalta myös herkkyys ja läsnäolo.

Lorna Shore

Kaikista bändeistä, joita olin Tuskassa tänä vuonna katsomassa, tämä jakoi kuulemani mukaan selkeästi eniten mielipiteitä. Mosh pitin massiivisesta koosta ja intensiteetistä päätellen Lorna Shore oli kuitenkin suurimmalle osalle Tuska-väestä äärettömän kova juttu. Yhdysvaltalaisen deathcore-bändin tyyli nojaa genren mukaisesti murskaaviin breakdowneihin, joille ominaista on mahdollisimman hidas tempo ja matalin murina, joka yhtyeen nokkamiehen Will Ramosin kurkusta lähtee. Vauhdikkaissa kohdissa circle pit pyöri sadekuuroista huolimatta päätähuimaavaan tahtiin, mitä säesti vokalistin väkivaltaisen kuuloinen rääyntä. Will Ramosin laulutaidot ovatkin päätyneet internetissä suorastaan viraaliksi, ja hänen työskentelyään oli hyvin mielenkiintoista olla todistamassa livenä. Vihaajat vihatkoon, olihan tämä kieltämättä hyvin väkevä esitys!

Lorna Shoren keikka jätti monelle nälän saada tätä nautintoa lisää. Tästä nälästä kertoo Tuskan jälkeisenä maanantaina minuuteissa loppuunmyyty ”Pain Remains Tourin” myyntiin tullut Pakkahuoneen keikka. Myös Helsingin venue päivitettiin suuremmalle yleisölle sopivaksi Helsingin jäähalliin.

Electric Callboy

Tuskan päätöspäivässä rakkolaastareille tuli tarvetta, kun vastikään vuosisadan bileet täällä Suomessakin juhlinut Electric Callboy nousi Tuskan teltta-lavalle. Jälkikäteen varmasti voidaan spekuloida, miten artistiasettelu meni kyseisen yhtyeen kohdalla. Täpötäyteen ahdettu telttalava oli ratketa liitoksistaan, ja yleisömerta riitti pitkälle horisonttiin, kun tämä saksalainen metalliyhtye otti yleisönsä konfettisateessa. Kyseinen keikka jää mieleeni eeppisenä kokonaisuutena, jota varmasti moni voi kuvailla ainutlaatuiseksi. Kukapa olisi voinut uskoa, että electrotahdeista voi liikuttua. Tämä oli keikka, josta ei toivu ihan heti.

The HU

Sunnuntaina päästiin todistamaan todellista harvinaisuutta, kun mongolialainen The HU valtasi päälavan kahdeksanhenkisen, sotureita muistuttavan joukon voimin. Lavalla nähtiin ja kuultiin meille paikallisille hyvinkin erikoisia soittimia, kuten morin khuur. Tällä upealla kaksikielisellä jousisoittimella soitettiin suvereenisti mm. Metallican “Through the Never” bändin omien kappaleiden lisäksi. Oli upeaa nähdä, kuinka iänikuinen mongolialainen musiikkiperinne on sulautettu modernin metallimusiikin kanssa niin hienoksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Mongolian kieli sopii myös aivan loistavasti metallimusiikkiin; tuskin tosin muut kielet kurkkulauluun sen paremmin taipuvatkaan. Alkukantaista voimaa huokuivat erityisesti kohdat, joissa lähes kaikki kokoonpanon jäsenet yhtyivät järisyttävään kurkkulaulukuoroon. 

Delain

Monien harmiksi kanadalainen Spiritbox perui Tuskan-keikkansa. Tilalle saatiin kuitenkin oikein tasokas hollantilainen sinfonista, popahtavaa metallia soittava Delain. Bändi koki isomman kokoonpanomuutoksen vuosina 2021-2022, kun lähes kaikki jäsenet vaihtuivat, ja osa vanhemman kokoonpanon jäsenistä näyttää tehneen paluun. Uusi solisti Diana Leah suorastaan lumosi yleisön todella kauniilla äänellään ja valloittavalla esiintymisellään. Muutamaa kappaletta varten hänen seurakseen lavalle asteli Suomessa vaikuttava hevitenori Paolo Ribaldini, jonka kanssa Dianan ääni soi upeasti yhteen. Kappaleita oli valittu settilistaan useammalta levyltä, mutta ilahduin erityisesti päästessäni kuulemaan takavuosien hitin “April Rain” Dianan laulamana. Kaiken kaikkiaan Delain oli oikein positiivinen yllätys Tuskan viimeisenä päivänä! 

Koko eeppisen Tuska 2023-festivaalin päätti ruotsalainen Ghost, joka oli yleisön naamioista ja pukeutumisesta päätellen hyvin odotettu esiintyjä.

Teksti: Katri Asikainen ja Ilona Pakarinen

Kuvat: Kai Lukander ja Pasi Eriksson