Metallikrypta osa 2: Arkona, pakanametallin palava naisääni
Tervetuloa lukemaan Metallikryptan toista osaa. Tässä kirjoitussarjassa kirjoitan eri esittäjien eri kappaleista, jotka ovat vaikuttaneet minuun eri tavoin. Minun mielipiteeni ja ajatukseni ovat omiani, eivätkä vastaa KaaosZinen yleistä linjaa musiikista.
Pakana- ja folk metalli ovat ajatukselta, tunnelmalta ja maailmalta kiinnostavia ja kiehtovia, mutta valitettavasti musiikillinen toteutus ei ole kohdannut sen estetiikan kanssa, mistä olen ollut viehättynyt. Siitä on vain puuttunut jotakin, tai sitten siinä on ollut piirteitä, joita en ole musiikissa kaivannut.
Törmäsin kuitenkin vahingossa Arkonaan, tuohon venäläiseen pakana- ja folk metal-suuruuteen, joka aukaisi silmäni. Ensimmäinen kuulemani kappale oli ”Liki Bessmertnykh Bogov”, mikä räjäytti tajuntani. Musiikin voima ja laulajatar Mašan ääni olivat karvoja nostattavan järisyttävää, ja kun kappaleessa päästään death metal -osuuteen, tunnelma on sellaisessa nosteessa, että siitä on vaikea päästä enää syvemmälle historian niihin aikoihin, kun maailma oli yksinkertaisempi ja ihmiset lähempänä maata, kun suuret kysymykset liittyivät eloon ja asioiden merkitykset olivat luonnonmukaisemmat.
Yksi suuri tekijä on myös musiikkivideon visuaalinen puoli. Minähän pidin genren estetiikasta kun musiikki ei kunnolla iskenyt. Perin venäläisen näköinen kaunis Maša upeassa puvussaan lumisissa maisemissa on äärettömän tyydyttävä kokonaisuus musiikin kanssa yhdistettynä.
Outoa kyllä, vaikka tämä kappale ei ihan istu pakana- ja folk metallin tunnettuun iloiseen ja nosteiseen muottiin, se aukaisi silmäni genrelle, ja aloin pitää siitä enemmän kokonaisuutena. Arkona oli minulle se lähtökohta pakana- ja folk metallin maailmaan, mitä olin kaivannut. Yhtyeeltä kannattaa tutustua muihinkin kappaleisiin; kuuntelemalla tämän jälkeen heti perään ”Goi, Rode, Goin!” sekä ”Yarilon” olet päässyt jo hyvin Arkonan mystiseen musiikilliseen maailmaan.