Metallikrypta osa 4: Bathory ratsasti vaikean tien suosikikseni
Metallikryptan neljäs osa on täällä. Tässä kirjoitussarjassa kirjoitan eri esittäjien eri kappaleista, jotka ovat vaikuttaneet minuun eri tavoin. Minun mielipiteeni ja ajatukseni ovat omiani, eivätkä vastaa KaaosZinen yleistä linjaa musiikista.
Koska Bathory oli juuri ajankohtainen viime torstaina levyn Under The Sign Of The Black Mark viettäessä 30-vuotispäiväänsä, jatketaan yhtyeellä nyt myös metallikryptassa. Tämä kappale on sekä Bathoryn, että minun musiikkihistoriassani merkittävä. Mutta aloitetaanpa itse kappaleen historiasta.
Tämä on Bathoryn ainoa musiikkivideo. Ja sekään ei ole sellainen, mitä Quorthon visioi. Kuvaaja häipyi loppumetreillä, ja vihdoin kun sai toimitettua materiaalia, sitä oli huomattavasti vähemmän kuin piti olla, eikä se mitenkään ollut edes Quorthonin vision mukaista. Näiden ongelmien ja pettymysten takia tämä musiikkivideo jäi yhtyeen ensimmäiseksi ja viimeiseksi – vielä kun Quorthon maksoi koko lystin omasta taskustaan! Musiikkivideo on pyörinyt 90-luvulla MTV:n Headbangers Ball -ohjelmassa, mutta muuten se on ollut saatavilla vain bootlegginä. Vasta vuonna 2006 Black Mark Records julkaisi Quorthon-tribuutin, minkä ohessa DVD:llä löytyi muun materiaalin lisäksi tämä musiikkivideo.
Mainos päättyy
Minä en suinkaan silti herännyt tähän kappaleeseen musiikkivideosta, vaikka 90-luvulla Music TV olikin kovassa käytössä. Törmäsin tähän kappaleeseen kuunnellessani autoradiota työmatkalla Klaus Flamingin ohjelmaa. Kuuntelin ohjelmaa puolella korvalla ja Klasun englannin ääntäminen on vähintäänkin haasteellista välillä, joten minulla ei ollut mitään käsitystä, mikä kappale soi – mutta se soi suoraan tajuntaani. Kappale oli aivan mahtava, kaikella mahdollisella tavalla. Laululta, soitolta, vahvalta tunnelmalta, ja se kesti, ja kesti, ja kesti. Kun kappale loppui, Klasu alkoi selittää jo seuraavasta tulevasta tietoiskustaan.
Kotiin päästyäni syöksyin heti tietokoneelle etsimään radio-ohjelman soittolistaa. No, koska kaikki on paskaa ja hirveästi toteutettua, sellaista ei tietenkään löytynyt mistään. Lähetin radioaseman live-chattiinkin viestiä tiedustellen, että mikä kappale soi edellisessä ohjelmassa tiettyyn kelloaikaan, saamatta vastausta. Arvatkaa vastattiinko palautelaatikkoon jätettyyn viestiin ikinä, saati sähköpostitiedusteluuni. Kirosin radioaseman alimpaan helvettiin, kadotukseen, kurjuuteen ja ruttoepidemiaan. Enkä koskaan enää sitä kuunnellut.
Aikaa kului, ja kappale kummitteli mielessäni jatkuvasti, usean vuoden. Koitin välillä hakea internetin hakukoneella sitä, kuitenkin tietämättä mitä haen. ”Powerful northern ballad”, sekaan sanoja kuten rock ja metal ja kaikkea mahdollista mitä mieleen tuli antoi satoja ja tuhansia hakutuloksia, mutta ei sitä mitä nimenomaan etsin. Vaivuin epätoivoon. En ehkä koskaan enää löytäisi tätä maailman ehkä mahtavinta kappaletta. Tunsin itseni prinssiksi, jolta jää ihanan illan jälkeen vain lasikenkä neidosta. Mutta minulla ei ollut edes sitä lasikenkää. Miten sitten vihdoinkin löysin tämän uskomattoman kappaleen?
Mainos päättyy
Nyt tuleekin antikliimaksi. Tein tietokoneella töitä ja Youtube soitti taustalla satunnaisia kappaleita automaattitoistolla, ja tämä tuli sieltä yllättäen. Vihdoinkin etsimäni kappale sai esittäjän ja nimen. Ja siitä Bathory nousikin ehdottomaksi suosikikseni yhtyeenä.
Mainos päättyy