Metallimusiikin muunnos ja muumioituminen

Tiesitkö, että Metallican laulaja James Hetfield on 56-vuotias? Puolestaan Iron Maidenin vokalisti Bruce Dickinson on 61-vuotias, ja Judas Priestin laulaja Rob Halford on kerännyt jo 68 vuotta ikää. Metalli alkaa olemaan enemmän ja enemmän jo keski-ikänsä saavuttaneen kansanosan musiikkia. 90-luvun kunnian päivät ovat takanapäin ja keikoilla moshaajien hiukset alkavat olemaan entistä enemmän harmaampaan päin. 

Yleisradio tutki aihetta vuonna 2019 ja pääsi Stam1na yhtyeen laulajan kanssa mielenkiintoisiin lopputuloksiin. Nuorison kapinahenki ja sen esiintyminen musiikkimailmassa on muuttunut aikojen mukana. Kuusikymppiset papat heilumassa lavalla ei tee samaa vaikutusta kuin omaa ikäluokkaa edustavat poptähdet, hyvä niin. 

Älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet valtavirtamusiikkia ja sen suuntauksia suuresti. Metallimusiikki on menettänyt viehätyksensä vuosien varrella hip hopille ja popille, ainakin nuorten silmissä. 

Tulevaisuuden Metallimusiikki

Vaikka metalli ei ole enää valtavirtaa, on se kehittynyt paljolti 80 ja 90-luvun machoilusta ja sotateemasta. Mielenterveysongelmat, ympäristö ja muut teemat ovat hiljalti nostaneet päätään metallimusiikissa. Onhan nykyään vegaanista Black Metalliakin.

Metalliskenen suuret nimet ovat vanhenemaan päin mutta entä tulevaisuuden Metalliskene? Uusia bändeja on paljon ja niitä syntyy kuin sieniä sateella. 

Pitäisikö rokkiradioissa soida perinteisen Metallican, tai Guns N’ Rosesin lisäksi hieman nuorempaakin artistia? Ei ole sattumaa, että vain 17-vuotias Billie Eilish on suosittu nuorten keskuudessa, eikä 61-vuotias Madonna. Jos Radio Rock soittaisi välillä jotain joka on tullut studiosta 2010-luvulla saattaisi skenen uudet nimet alkaa pöhistä nuorison korvissa. 

Monet todellisista metallifaneista ovat myös kovia vedonlyöjiä, päätimmekin tänään sujauttaa mukaan mahdollisuuden valita paras vedonlyönti sivu! Tämän linkin takaa voi löytää rock’n rolliakin suurempaa viihdettä paras vedonlyönti sivusto listan kautta. 

Onko muutos välttämättä huono asia

Musiikkimaailma on aina ollut muuttumaan päin, ja tulee aina olemaankin. Jatkuva murroksen tila on ainoa luonnollinen tila nykymuusiikille. Se käsittelee nyt ja aina juuri tämän hetken ilmiöitä ja kuvastaa aikansa aatteita. On siksi täysin ymmärrettävää, että kun Bruce Dickinson vanhenee, ei Trooper enää uppoa kuten se upposi Doningtonissa 1992. Muutos ei aina ole kuitenkaan huono asia, ken tietää näemmekö uudenlaisen metallin aallon 2020 luvulla? 

Metallin monet alalajit

Monet metallimusiikin alalajit kehittyivät yllättäen kaupallisen valtavirran ulkopuolella 80-luvulla. Näitä alalajeja on useaan kertaan yritetty kartoittaa. Metallin voi jakaa viiteen suureen luokkaan: thrash metal, death metal, black metal, power metal sekä samansukuiset doom metal ja goottimetalli. Tästä jatkumosta puhuttaessa ”heavy metal” -termiä onkin soveliasta lyhentää usein pelkäksi ”metalliksi” tai ”metallimusiikiksi”, koska heavy metal -termi ei enää riittänyt määrittämään suuntausta tarpeeksi tarkasti. 

Uusien metallilajien syntyessä heavy metal onkin muuttunut vahvaksi suunnannäyttäjäksi ja vaikutteeksi metalliyhtyeille 1980-luvulta eteenpäin. Kuitenkin termi ”hevi” on jäänyt erittäin vahvaksi kansan suuhun, ja sillä pystytään edelleen Matti Meikäläisten kesken ymmärtämään koko metallimusiikin laaja kirjo.

Norwegian Black Metal – Aina ja ikuisesti True Kvlt

Kun puhutaan metallista ei voida jättää mainitsematta äärimmäisyyksiin ja monia ihmisiä tyhmyyden multihuipentumaan ajaneesta genren alalajin spinoffista eli Norjalaisesta Black Metallista. Kirkonpolttoja, murhia, kallonpalasia pannulla ja one man band säherryksiä, tämä genre piti sisällään kaiken ja ehkä vähän liikaakin. 

Norjan skene sai alkunsa 1980-luvun Trash Metal yhtyeistä. Kuunneltuaan näitä monet alkuperäiset Black Metal vaikuttajat saivat innostuksen alkaa kapinoimaan vanhoillista ja kristillistä yhteiskuntaa vastaan. Musiikki oli raakaa 8-raiturilla nauhoitettua rääkymistä, viesti ei mennyt perille suuremmalle yleisölle ennen kuin Varg Vikernes ja muut “skenen” johtohahmot alkoivat polttamaan kirkkoja Black Metalin nimessä. Mayhem yhtyeen Aske-albumin kuva on Fantoftin Sauvakirkosta, tuhopolton jälkeen. 

Black Metal rauhoittui musiikin tekemiseen noin 1990-luvun puoliväliin tultaessa, kun suurin osa “mustasta sisäpiiristä” oli joko kuolleita tai vankilassa. Tätä kutsutaan Black Metalin toiseksi aalloksi.